Mitä ihmettä on *musta valo*?

[oneironaut]

Kesä-/heinäkuun Kamera-lehdestä luin jotain juttua mustasta valosta. Mitä se oikein on?

Käsittääkseni ainakaan sananmukaisesti tiede ei tunne mustaa valoa?

Löysin jonkin amerikkalaisen jutun "mustasta valosta", ja siinä sanottiin, että se on ultraviolettisäteilyä.

http://www.findarticles.com/p/articles/ ... i_20186344

Onko jollain kokemusta mustan valon kuvaamisesta?

[artur]

Black light on sama kuin UV-valo, jota yleisimmin käytetään klubeissa... saa valkoiset vaatteet ja hilseet vaatteissa hohtamaan.

UV-valo on aika jännän näköinen jos kuvaa ilman salamaa.

[oneironaut]

Tuolta englanninkieliseltä sivulta sain saman käsityksen, mutta Kamera-lehdessä se oli kyllä jotain muuta :)

[artur]

Antamastasi linkistä:

For example, police investigations know it as "Ultraviolet Forensic Photography."

Eli jos olet katsonut CSI:tä niin olet huomannut heidän tutkivan esimerkiksi lakanoita mustalla valolla, koska nesteet näkyy sillä hyvin.

Kassoilla käytetään myös UV-valoa Euroseteleiden skannaamiseen.

Katsoin Googlella hakusanalla "musta valo" ja ainoa musta valo minkä löysin oli juuri nämä klubeissa käytetyt.

Taitaa olla Kamera-lehti keksiä omia termejään?

[asm]

UV-säteilystähän tietysti on kysymys. Siitä käytetään myös lempinimeä musta valo - eikä se ole sen kummempaa kuin natriumkloridista käytetty nimitys ruokasuola. Asioilla on viralliset nimityksensä ja sitten on puhekielen ilmauksia - joillakin runsaastikin, kuten esim. sukuelimillä. 'Mustaa' valoa UV (ultravioletti) on sikäli, että se on (ihmis)silmille näkymätöntä, lyhytaaltoisempaa kuin näkyvä valo. Useat hyönteiset ja linnut kyllä näkevät aika paljon laajempaa aluetta kuin ihmiset.

Ns. aurinkolamput ja solariumit säteilevät (näkyvän valon lisäksi) ultraviolettia, koska se on sitä, joka ruskettaa (ja toisaalta aiheuttaa ihosyöpää...).

Diskoissa ja klubeilla yms. paikoissa käytetyt UV-lamput ovat mustakupuisia, koska niissä ei haluta valolähteen (purkausputki) synnyttämän näkyvän valon pääsevän ulos. Kupu ei läpäise näkyvää, mutta läpäisee UV:tä.

UV saa jotkin kohteet loistamaan näkyvää valoa - hiukan mutkikkaampi juttu. Valkoisessa kankaassa (ja valkopesuaineessa) on aina ns. optisia kirkasteita, jotka tekevät värin 'valkoista valkoisemmaksi', ts. imevät UV-säteilyä ja lähettävät sitten näkyvää. Ilmiötä kutsutaan fluoresenssiksi, ja sama juttu toimii loisteaineessa - mm. siinä edessäsi, jos katselet tätä putkinäytöltä. Kuvaputkella viritysenergian vain toimittaa elektronisäteily UV:n asemasta, mutta tapahtuma on periaaatteessa sama.

Pesuaineissa nuo loisteainerakeet näkyvät hyvin, jos sitä pimeässä valaisee UV:lla.

Tavallinen lasi ei läpäise UV:tä, optiset lasit jotkut jossain määrin. Tästä tarve käyttää ns. UV-suodinta optiikan suojana, filmit reagoivat UV:hen kuten siniseen.

UV:llä voidaan myös valokuvata, mutta silloin tarvitaan erikoisobjektiivi, joka on tehty UV:tä läpäisevistä materiaaleista (kvartsi). Canon-fanaatikoille ankara isku: tarvitaan myös Nikon, koska markkinoiden ainoa UV-kuvaukseen tarkoitettu objektiivi on Nikkor, ja, ei niinkään yllättävää, sopii vain F-bajonettiin...

Esim. sääsatelliitit kuvaavat tuolta ylhäältä koko ajan useilla eri aallonpituusalueilla, myös UV:lla, ja muussakin tieteellisessä kuvauksessa sitä käytetään aika paljon.

[oneironaut]

Siinäpä vasta täydellinen selvitys, kiitos :)

Luultavasti Kamera-lehti on siis käyttänyt hieman väärää termiä?

Eräässä vanhemmassa Kamera-lehdessä oli jonkin kilpailun palkintona valokuvaskirja nimeltään Musta Valo = Black Light. Luultavast siinä kirjassa ei ole kyse tuosta UV-valokuvauksesta, vaan ihan jostakin muusta.


Jeps, olen katsonut CSI:tä, hyvä sarja :)

[artur]

Pesuaineissa nuo loisteainerakeet näkyvät hyvin, jos sitä pimeässä valaisee UV:lla.

Jos kotona on valkoiset seinät ja haluat koristella kivasti, kannattaa heittää seiniin pesuainetta ja laittaa UV-valot päälle. On muuten tosi siistit seinät sen jälkeen, kun taas normaalivalossa on valkoiset seivät :)

[ttv]

Mitäs muuta kivaa UV valossa oli, kissan kusi ilmeisesti hohtaa kirkkaan vihreänä(itse en ole kokeillut kun ei oo kissaa, muuten varmaan olisin kokeillut), ja ainaki gintonic ja redbull hohtaa myös plutonium maisesti(niiden sisältämän kitiinin vuoksi), ja ilmeisesti ihmisen erinäiset eritteet myös näkyy hyvin, jos lakanat on sotkussa ;)

[^Nanook^]

Saakos tollaisia polttimoita mistä ja paljonkohan ne maksaa?

[artur]

Saakos tollaisia polttimoita mistä ja paljonkohan ne maksaa?

Europehouse.fi

[JPu]

Löysin tällaisen jutun verkosta:

Ruskettuminen ja UV-säteily
Kuten kaikki tietävät, auringon säteily aiheuttaa muutoksia ihmisen soluissa. Monet jopa odottavat näitä muutoksia innokkaasti paikallaan oleillen. Halutuin muutoksista on rusketus.

Aurinko lähettää lyhyen aallonpituuden säteilyä maahan. Tämä säteily jaetaan kolmeen osaan: UV- (~8% kokonaisenergiasta), näkyvään valoon (39%) ja infrapunasäteilyyn (53%).

UV-säteily jaetaan kolmeen osaan sen aallonpituuden perusteella: UV-A, UV-B ja UV-C. Ilmakehän happi estää UV-C -säteilyn pääsemisen maapallon pinnalle. UV-B -säteily aiheuttaa muutoksia elävissä soluissa. Jotkut muutoksista voivat olla haitallisia, kuten vaikkapa melanoomaa aiheuttavat, kun taas joitakin muutoksia (rusketusta) monet havittelevat. Pilvet estävät säteilyn pääsyä ja tiivis sadepilvi voi estää 50-80% UV-B -säteilystä ja näkyvästä valosta vielä enemmän.

UV-B -säteily on Suuomessa maanpinnalla voimakkaimmillaan kesällä iltapäivällä kello 13-15. Tällöin aurinko on mahdollisimman suoraan maanpinnalla olijan 'yläpuolella', jolloin ilmakehä heikentää säteilyä kaikken vähiten. Kolme tuntia suuntaan tai toiseen pudottaa säteilyn määrän puoleen. Vaikka talvellakin aurinko silloin tällöin paistaa ja näin keväällä yhä enemmän, ei talvella ole auringonotosta mitään hyötyä. Talvella aurinko paistaa Suomeen sen verran viistosti, että UV-B -säteily suodattuu kokonaan pois. Mitä lähemmäs kesää mennään, sitä 'korkeammalle' aurinko nousee ja säteet pääsevät maanpinnalle kulkemalla lyhyemmän matkan ilmakehässä. Vähitellen säteet alkavat ruskettaa. Tästä syystä myös korkeassa ilmanalassa, kuten vuoristossa, ja päiväntasaajalla oleskelu ruskettaa nopeammin. Kilometrin korkeudessa UV-säteilyä on 7% enemmän ja kahdessa kilometrissä 20% enemmän kuin merenpinnan tasolla.

UV-säteily heijastuu erilaisista pinnoista eri tavalla. Juuri satanut lumi heijastaa 85% säteilystä, vesi taas heijastaa alle 10% tulevasta säteilystä. Eli ei se merillä oleminen niin paljon vaikuta. Vaaleat pinnatkin, kuten valkoinen betoni tai hiekka haijastaa enemmän, n. 15-20%.

Faktakulma:
1 metri (m) = 1 000 000 000 nanometriä (nm)

Erilaisten säteilyjen aallonpituus elektromagneettisella asteikolla:
Röntgenaallot: 0,001-100 nm
Ultraviolettisäteily (UV): 100-400 nm
Näkyvä valo: 400-720 nm
Infrapunavalo: 720-120 000 nm
TV- ja radioaallot: 120 000-100 miljardia nm


UV-A -säteily (315-400 nm) on ultraviolettisäteilyistä kaikkein harmittominta. Se pääsee lähes kokonaisuudessaan maan pinnalle.
UV-B -säteily (280-315 nm) on A-versiota voimakkaampaa ja osa siitä heijastuu otsoonikerroksesta takaisin avaruuteen.
UV-C -säteily (100-280 nm) on vaarallisinta UV-säteilyistä mutta se heijastuu (lähes) kokonaan takaisin avaruuteen otsoonikerroksesta.

UV-säteilyn määrään ja sen vähentymiseen liittyy varsin oleellisesti otsoonikerros ja sen vaikutuksesta voi lukea tarkemmin lähteistä.

Lähteet:
The essential guide to ozone http://www.fmi.fi/research_atmosphere/atmosphere_2.html
UV radiation http://www.epa.gov/sunwise/uvradiation.html
Exposure to UV Radiation http://alep.unibase.com/sunconf/papers/cmills/tbl1.html
Ozone Depletion http://www.ace.mmu.ac.uk/Resources/Fact ... on/02.html
UV Monitoring Network Glossary http://www.biospherical.com/nsf/student/page9.html
Lähteet ovat keskenään ristiriidassa monien lukujen kanssa, joten tarkkaavainen ja lähteet tarkistavan lukijan ei kannata aivan pienimmistä numerovirheistä huomauttaa.

[soopa]

Löysin tällaisen jutun verkosta:

Melko tehokkaasti oli tuosta JPu:n lainaamasta jutusta poistettu alkuperäisen artikkelin kirjoittaja yms. tiedot. Se on nimittäin minun tekele ja 8.4.2004 blogissani julkaisema: http://www.lariq.net/soopa/archives/000895.html

Olisin ollut otettu, jos JPu olisi maininnut kirjoittajan ja lähteen, kuten yleensä on tapana (tekijänoikeuslaki yms. yms.) tai lainannut vain osan artikkelista ja laittanut linkin alkuperäiseen julkaisuun. Mutta mukava huomata, ettei tuohon käyttämäni tunti pari ihan hukkaan ole mennyt, jos joku tuon luki ja itselleen tiedon jyvän aivoon sai.

t. Lari

[JPu]

Löysin tällaisen jutun verkosta:

Melko tehokkaasti oli tuosta JPu:n lainaamasta jutusta poistettu alkuperäisen artikkelin kirjoittaja yms. tiedot. Se on nimittäin minun tekele ja 8.4.2004 blogissani julkaisema: http://www.lariq.net/soopa/archives/000895.html

Olisin ollut otettu, jos JPu olisi maininnut kirjoittajan ja lähteen, kuten yleensä on tapana (tekijänoikeuslaki yms. yms.) tai lainannut vain osan artikkelista ja laittanut linkin alkuperäiseen julkaisuun. Mutta mukava huomata, ettei tuohon käyttämäni tunti pari ihan hukkaan ole mennyt, jos joku tuon luki ja itselleen tiedon jyvän aivoon sai.

t. Lari

Pyydän ehdottomasti Anteeksi, innostuin liikaa lukiessani tuotostasi ja liian hätäisesti toimien tuuttasin sen tänne. Tarkoitus oli, kertoa myös lainauksen kohde, se vaan hosuessa jäi.

[soopa]

Löysin tällaisen jutun verkosta:

Melko tehokkaasti...<clip clap>
t. Lari

Pyydän ehdottomasti Anteeksi, innostuin liikaa lukiessani tuotostasi ja liian hätäisesti toimien tuuttasin sen tänne. Tarkoitus oli, kertoa myös lainauksen kohde, se vaan hosuessa jäi.

No eipä mitään, nythän ne on tuon viestin läheisyyteen tullut laitettua. Kiitos kuitenkin nopeasta ja asiallisesta anteeksipyynnöstä, erittäin hyvää ja suoraselkäistä toimintaa. Ja muillekin tiedoksi, että käsittelimme aihetta myös yksityisviestitse.

Jos netissä törmää johonkin mielenkiintoiseen juttuun, niin kannattaa lainata siitä pätkä tai pari, jolla herättää lukijan mielenkiinnon jos on herättääkseen ja laittaa sitten linkin paikkaan, jossa juttu on kokonaisuudessaan luettavissa. Mutta sovittiin, että toi juttu voi tuohon jäädä.

t. Lari