Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Vähän hämmästytti tuo Joren kilpailun osanotto, tai paremminkin sen vähyys. Itsellä oli ideanpoikanen, mutta ketään vähänkään insinööriä muistuttavaa en saanut ylipuhutuksi mukaan kuvaussessioon. Todennäköisyys kuvan reposteluun nettipalstoilla ei lisännyt kandidaattien osallistumishalukkuutta. No, seli seli.
Mutta miksi näin vähän osanottoa?
Sinkkuelämämän Carrien tavoin pohdin asiaa kirjainten pulpahdellessa itsekseen maccini ruudulle...
Olemmeko pelokkaita, jos kisan tuomari ( tai ainakin toinen ) on etukäteen profiloitunut kaikkien kriitikkojen äidiksi, tai ainakin isäpuoleksi?
Asettiko tämä riman mielessämme korkeuksiin, josta ei amatööri selviä?
Aihe sinänsä oli aika hauska, ja kuvajournalisteille varmaan tavallinen tehtävä.

miettii
Annukka

Annukka kirjoitti: Sinkkuelämämän Carrien tavoin pohdin asiaa kirjainten pulpahdellessa itsekseen maccini ruudulle...
Olemmeko pelokkaita, jos kisan tuomari ( tai ainakin toinen ) on etukäteen profiloitunut kaikkien kriitikkojen äidiksi, tai ainakin isäpuoleksi?
Asettiko tämä riman mielessämme korkeuksiin, josta ei amatööri selviä?
Aihe sinänsä oli aika hauska, ja kuvajournalisteille varmaan tavallinen tehtävä.

miettii
Annukka

Aika hyvn pulputtu! Nauratti ja tuli mieleen juuri kyseinen sarja...

Olisikohan parempi selitys, että meillä on muutakin elämää, eikä viikon varotusajalla tuohon jaksa keskittyä. Jos ei voi tehdä kunnolla, niin miksi tehdä ollenkaan.

Varmaan moni pelkäsi sivaltavaa kritiikkiä ja palstalla käytäviä jatkoja, jossa kuvien joka pikseli ruoditaan ;) mutta enköhän minä mahdollisen julkisen häpeän pysty kestämään.

Omaa ideaa ei ehkä moni pitänyt riittävän hyvänä?

En pitänyt omaanikaan nyt minään varsinaisena helmenä - aika perusratkaisu - mutta se oli se, mihin tässä kohdassa pystyin ja sillä sipuli, ensi kerralla sitten eri tavalla.

Mielestäni "kilpailu" ei ollut alkuunkaan järkevä, se liittynyt mitenkään kuvajournalismiiin vaan oli utopiaa.

..ja ohjeistustakin muutettiin mielivaltaisesti kesken "kilpailun".

Timo Autiokari

Olisiko "harjoitustehtävä" oikeampi termi?

Kilpailun kesto oli mielestäni aivan liian lyhyt, eihän sitä työssä käyvä, viikonloppuisin gradua kirjoittava, urheilua harrastava ihminen mitenkään ehdi valmistautua moiseen. Esim. Kamera-lehden kilpailuihin annetaan reilusti aikaa, kaksikin kuukautta. Eihän se kuva välttämättä hetkessä synny, sitä täytyy mieteskellä. Ensi kerralla siis kunnon valmistautumisaika ja taas jokin hyvä aihe.

Kestosta voi montaa mieltä.
Joidenkin kilpailujen on tarkoituskin olla nopeita imporvisaatioita. Toisissa taas annetaan paljon aikaa hioa lopputulosta ja välillä saa vaikka käydä kysymässä neuvoa tuomareilta. On satasen sprintti ja on maraton.

Pystyisiköhän tällaisen kilpailun muuttamaan "ikuiseksi". Eli uusia yrityksiä saa kuka tahansa ilmoittaa koska tahansa ja jotkut (tai valikoitu läjä lukijoita (valikoitu jottei voisi huijata perustamalla 100 väliaikaista...)) arvostelisivat mihin väliin tullut kuvaa tippuu/nousee. Tavoitteena ei tällöin olisi voittaa vaan vain päästä jonkun tason yläpuolelle; tason asettaa itse kukin itselleen. (Paitsi että erään nimeltä mainitsemattoman henkilön tavoitesijoituksena on implisiittisesti aina ykköspaikka ;)

Ja voisihan aiheita sitten lisäillä ajan kanssa. Tuo annettu aihehan on ainakin minulle tässä kuvauskokemuksen vaiheessa aivan liian vaativa.

Ja muutaman sadan kuvan jälkeen aihe kuin aihe saattaa olla aika lailla tarkkaan tutkittu, joten uutta aihetta tilalle.

(Tai jos ei ole, niin sitten voidaan jo kilpailla aiheillakin (parhaat aiheet, vaikeimmat aiheet, jne.), vaikkapa vähän niinkuin kymppitonnissa: liian helppo aihe ei voita, liian vaikea aihe ei voita, mutta sopivan vaikea ja suosittu saa potin.)


Markku Hassinen

Tuntuu vaan siltä, että osoitimme kaikki ennakkoluulot ja asenteet paikansapitäviksi; "digikuvaajat kiistelevät pikseleistä ja nappuloista ja ovat niin tekniikan pauloissa etteivät sitten tosipaikan tullen kykene kuvaamaan, kamera makaa hyllyllä tai roikkuu kaulassa vain rekvisiittana."
Kuvausharjoituksia tai haasteita voi tietenkin olla erityyppisiä; nopeita improvisaatioita joihin täytyy reagoida enemmän selkäytimellä ja hitaammin kypsyteltäviä teemoja. Tällainen melko tiukasti rajattu aihe on hyvä, liian laaja ja vapaamuotoinen ei mielestäni ole niin haastava.
Onhan noita haasteita kansainvälisillä foorumeilla - niitä on hauska seurata. Kuvien taso näyttää yleensäottaen korkealta. Osallistujia onkin sitten sellaiset määrät että hyviäkin kuvia ilmaantuu tietenkin lukumääräisesti satoja. Näissä photosigeissä on omat plussat ja miinukset - jokainen niillä jonkinaikaa vieraillut tietää. Joskus voi saada ihan todella perusteltua ja asiantuntevaa kritiikkiä, joskus taas kuva hukkuu siihen tulvaan, mikä prime timenä pukkaa uutta kuvaa alle minuutin välein. No tämä meni nyt vähän OT mutta hei täähän on mun lanka!
Olisiko sellainen pienimuotoisempi opintopiiri sopivasti inspiroiva ympäristö?

Annukka

Omalla kohdalla homma kaatui aikaan ja "insinööriehdokkaan" puuttumiseen. Idean kuvasta hahmottelin mielessäni aika nopeasti, toteutus vain jäi uupumaan. Minusta kisa/tehtävä oli ihan hyvä idea ja jatkossakin olisi kiva nähdä vastaavia. Tosin aikaa pitäisi olla vähän enemmän.

Oli minulla idea muttei aikaa sen toteuttamiseendeadlineksi...

idea oli jotenkin saada puu nokialainen ja täytekynä jotenkin samaan komppositioon niin että puu on kaukana nokialainen aika lähellä ja täytekynä ihan vieressä... niin että heräisi kysymys "onko tämä suomen seuraava vientituote", muttei oikein ehtinyt...

Yhteenvetona:
Taiteilijoilla on aikaa, harrastajien pitää tällaisen kisan kohdalle satuttua saada aikaa vähintään kuukausi, jos mielii osallistua.
Eli kesäloma menee siihen :(

...istuiskohan kesälomansa Elitessä.....

Idean poikanen oli. Aikaakin olisi oikeastaan ollut. Loppujen lopuksi olin vain liian laiska osallistumaan tähän kisaan. Sinällään harmittaa, koska kerrankin olisi saanut asiallista palautetta kuvista. Ja nimenomaan mietittyä sellaista. Todella harvoin tällaisia tilaisuuksia tulee :-|

Itse en ole kiinnostunut tuon tyyppisestä kuvaamisesta, joten aihe ei sytyttänyt. En sitäpaitsi tahdo tärvellä kameraani, tallentamalla sillä kuvia insinööristä. ;o) Tosin olisihan aiheen voinut toteuttaa luovemmin ilman insinööriäkin...kai...en paneutunut miettimään.



—Timo

Enemmän aikaa? Eihän se sitten olisi ollut journalistinen tehtävä. Hyvässä lykyssä kuulee aamupalaverissa kuvausaiheen, huonossa vasta matkalla keikalle.

Miksen sitten itse kuvannut? No, kauhea salaisuuteni tulee nyt tässä: myin digin.

trombi kirjoitti:myin digin.

Miksi? Lopetitko koko harrastuksen vai aloitko kuvata oikeasti?

;)