Henkilöohjaus ja valokuvaaminen

[jorepuusa]

Tämä teksti on ollut verkossa muutaman kerran ( toivottavasti ei täällä), mutta kun aiheesta kysytään minulta vähintään kerran viikossa, niin olkoon esillä vielä kerran.

Tämä on alunperin tarkoitettu lehtikuvaajille ym. , soveltaa voinee itsekukin omiin tarkoituksiinsa.

HENKILÖOHJAUS
copyright by jorepuusa 12.4.2003

1. Ennakkosuunnittelu on kaiken perusta. Mitä epävarmempi olet tulevasta haastattelu- tai kuvaustilanteesta, sitä selkeämmin sinun on piirrettävä, mietittävä ja tutkittava ( soitto sihteerille, valon suunta, kuvauspaikka, vaatteet käytettävä aika jne.) etukäteen. Varmistu laitteiden toiminnasta etukäteen.

2. Ota tilanne haltuun heti - menetät sen nopeasti sähläämällä kameran kanssa. Pidä huolta että sinulla on suunnitelma B ja C, siltä varalta, että kuvattava on esim. nyrjäyttänyt selkänsä - eikä pysty liikkumaan.

3. Rentouta kuvattava ensin tavallisilla kuvausrutiineille. Ota peruspönötyskuvia jos kuvattava on hermona. Vähitellen siirrytään irroittelemaan ja kohti omaa ideaa, joka esitetään sellaisena jota noudattaen saadaan parempia kuvia.

4. Kuvattava rentoutetaan määrätietoisuudella. ( vrt. ”lääkäri on jumala”- tilanne). Nopeita ja täsmällisiä ohjeita, joiden antajasta näkee, että tapahtuma on hänen hallinnassaan. Kuvattavan asennon perusteena on vartalon 45 asteen kulma kameran suhteen ja pään kääntäminen kohti kameraa ja leuan nostaminen ylös. Kuvaa aina vartalon keskilinjalla ( esim seistessä navan korkeus) ja tuo kädet lähelle kasvoja. Varo sieraimia ja silmien alla jääviä varjoja, hae kasvoista parempi puoli, kysy sitä.

5. Luo katsekontakti kuvattavaan sillointällöin, ehkä kahden valotuksen jälkeen. Kuvattava jää yksin, kun kasvosi ovat kameran takana ja kamera on esineenä pelottava. Vaihda sananen katsoessasi häntä ja ohjaa lisää.

6. Perustele ja selitä mitä teet ja muista smalltalk. (menen polvilleni koska...-nousen tuolille koska...., vaihdan salaman kameraan koska.....jne.)

7. Liitä esine tai muu tuttu viitekehys kuvattavaan. Anna hänen mennä lähelle tuttua asiaa tai anna hänelle se kuvaan mukaan. ( vrt. lapsi ja nalle kuvassa)

8. Katko tilannetta parin minuutin välein, tiedustele miltä tuntuu ja kysy jotain asiaan kuulumatonta, vaikkapa hilloamisesta tai isoimmasta hauesta tai lapsista.

9. Jos kuvattava on fyysisesti jäykkä, pyydä häntä näyttämään millaisen hauen hän haluaisi saada, missä on R-kioski, missä on taivas ja maa yhtaikaa, jne.ja ota kuvia kun hän elehtii. Jos hän nauraa silloin kuvaa, mutta hymyn pyytäminen yleensä tekee kasvoista naamion kaltaiset.

10. Jos kuvattavan silmät räpsyvät, käske hänen laittaa ne kiinni ja painaa kasvot alas rentoutuen, laske ääneen kymmeneen ja käske kuvattavaa nostaa kasvot ja avata silmät, ota nopeasti kaksi - kolme kuvaa. Voit myös pyytää häntä jännittämään silmiä, keskittyen niihin ja ota lisää ruutuja.

11. Kehu kuvattavasi fyysisiä piirteitä heti jos huomaat hänessä ulkonäöllisen ongelman, älä ole lipevä, vaan sano jotain pehmeää ja tukevaa. Henkilölle, jolla on huono iho, mainitse hänen vaatteittensa yksityiskohdasta ja ihmettele mistä sellainen on löytynyt tai ihmettele hänen hartioittensa leveyttä tai naisellisuutta tms. Johdata kuvattavan mieli pois ahdistavasta fyysisestä asiasta.

12. Jos tilanne on hankala,- hae yhteinen vihollinen ja juttele siitä jonkun aikaa.
( ole varovainen tämän kanssa, toimii ääritilanteissa.

13. Ole yleensä herkkä kuvattavan tuntemuksille - tarkkaile hikoileeko hän, nykiikö kasvoissa tai räpsyvätkö silmät. Älä piinaa liian pitkällä sessiolla, jos olet valmistautunut huolella, ei sinun tarvitse ottaa montaa kuvaa.Keskity yhteen aiheeseen, äläkä haukkaa liian iso palaa, parempi yksi hyvä kuva kuin monta huonoa.

14. Älä koskaan kerro vitsejä tai tarinoita itsestäsi vaan esitä kysymyksiä kuvattavasta/haastateltavasta, keskity häneen täysin. Etnisessä ympäristössä on varminta edetä vanhimman miehen kautta, se ei juuri koskaan ole virhe. Katso ensin mitä muut tekevät, ennekuin mokaat itse. Älä milloinkaan kuvaa naisia etnisessä ympäristössä ennekuin saat heihin kontaktin ja luvan kuvata / haastatella. Jos tilanne on hankala, vetoa siihen, että sinua on käsketty kuvata näin. Et mahda mitään, on toteltava pomoa, koska työpaikkasi voi mennä. Toimii hyvin esim kaukoidän ihmisten kanssa.
----------------------------------------------
Kuuntele, kuuntele, kuuntele, ole kohtelias, kysele.
Mutta älä koskaan päästä kuvattavaa / haastateltavaa johtamaan tilannetta.
jp03

[salamiJakk]

Kuuntele, kuuntele, kuuntele, ole kohtelias, kysele.
Mutta älä koskaan päästä kuvattavaa / haastateltavaa johtamaan tilannetta.
jp03

Miksi ei saisi päästää kuvattavaa johtamaan tilannetta, mitä epätoivottavaa siitä voisi seurata?

[jorepuusa]

Kuuntele, kuuntele, kuuntele, ole kohtelias, kysele.
Mutta älä koskaan päästä kuvattavaa / haastateltavaa johtamaan tilannetta.
jp03

Miksi ei saisi päästää kuvattavaa johtamaan tilannetta, mitä epätoivottavaa siitä voisi seurata?

Jos kuvattava johtaa tilannetta, sinä et enää henkilöohjaaja,
olet vain passiivinen kameramies / jalusta.
Kuvattava liikuttaa silloin sinua, etkä saa omia näkemyksiäsi esille.

Tämän luulisi olevan aivan selvää. Omien ennakkosuunnitelmien pitää toteutua oman kuvaamistavan kautta, ei kuvattavan neuvomana.

[salamiJakk]

Jos kuvattava johtaa tilannetta, sinä et enää henkilöohjaaja,
olet vain passiivinen kameramies / jalusta.
Kuvattava liikuttaa silloin sinua, etkä saa omia näkemyksiäsi esille.

Tämän luulisi olevan aivan selvää. Omien ennakkosuunnitelmien pitää toteutua oman kuvaamistavan kautta, ei kuvattavan neuvomana.

Jep, itselleni tuo ei ollut aivan selvää. Ajattelin vain että jos kuvattava on innostunut ja ideoi kokoajan tilanteita, niin pitäisikö alkaa toppuutella johtamisen karkaamisen pelossa. Vai pitäisikö ottaa tilanteen anomiasta kaikki luovuus irti, vaikka ennakosuunnitelmat siitä sortuisivatkin. Olen ollut tällaisessa tilanteessa, siksi kiinnostuin kysymään.

[jorepuusa]

Ajattelin vain että jos kuvattava on innostunut ja ideoi kokoajan tilanteita, niin pitäisikö alkaa toppuutella johtamisen karkaamisen pelossa. Vai pitäisikö ottaa tilanteen anomiasta kaikki luovuus irti, vaikka ennakosuunnitelmat siitä sortuisivatkin. Olen ollut tällaisessa tilanteessa, siksi kiinnostuin kysymään.

Ennakkoon kannattaakin olla tarkkana mitä kuvattava haluaa ja keskustella siitä, mikseipä juuri ennen kuvaamisen aloittamistakin, mutta kun kuvataan,- niin kuvaaja on se jumala,- jonka varaan kuvattava jättäytyy,- jotta kuvaajan oma visuaalinen ambitio tulee läpi.
(IMHO pohjalta kuvaajana 30 vuotta)