Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

"Nettigallerioita" katsoessa ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Demokraattinen tiedon valtaväylä tursuaa kuvia, joissa ainoa vaatimus kuvaajalta on ollut kyky tunnistaa nappula, josta tallentava laite laukaistaan.

Vanhan kansan latistettuna ihmisenä ihmetyttää se täydellinen itsekritiikin puute, joka on näiden kuvakollaasien tekijöiden perusominaisuus. Joutuupa sitä myös herkkänä ihmisenä häpeämään heidän puolesta. Tämä käy ikäihmisen voimille.

Kysynkin nettigallerioiden omistajilta, joita tälläkin palstalla on useita:

1. Miltä elämä tuntuu, kun on maailman napa?
2. Kärsisikö oma luovuus, jos tutustuisi valokuvauksen perusteisiin?
3. Pelastaako itsekritiikin puute yhdistyneenä täydelliseen tietämättömyyteen maailman?

Rohkeasti vain vastaamaan.

adele kirjoitti:1. Miltä elämä tuntuu, kun on maailman napa?
2. Kärsisikö oma luovuus, jos tutustuisi valokuvauksen perusteisiin?
3. Pelastaako itsekritiikin puute yhdistyneenä täydelliseen tietämättömyyteen maailman?

Rohkeasti vain vastaamaan.

en kyllä tiedä tarkoititko minua tässä, mutta vastaan kuitenkin ;D

1. hyvältä
2. joo
3. kyl

Kaikilla sivuillahan ei edelleenkään tarvitse käydä. Kyllä omille sivuille on oikeus laittaa vaikka mitä roskaa, siitä vaan riimittelemään runoja tai kuvaamaan sokkona. Ehdotankin ns. eliittirinkiä (webring), ellei sellaista jo olekin? Johon siis hyväksytään vain ne oikeasti hienoja kuvia sisältävät kuvasivustot. Kaikki sisäpiiriin päässeet laittavat napin sivuilleen ja klikkaamalla vierailijalle listautuu silmille turvallinen litania laadukkaita nettigallerioita. Jos joku erehdyksissä lisää teknisesti ruman kuvan, reipas webmaster pyyhkii URL:n pois listalta.

adele kirjoitti: 1. Miltä elämä tuntuu, kun on maailman napa?
2. Kärsisikö oma luovuus, jos tutustuisi valokuvauksen perusteisiin?
3. Pelastaako itsekritiikin puute yhdistyneenä täydelliseen tietämättömyyteen maailman?
Rohkeasti vain vastaamaan.

1. vaikea vastata kun ei ole vertailukohdetta, olen ollut ikäni maailman napa!
2. Luovuutta ei tarvita jos on tarpeeksi kalliit vehkeet
3. En ymmärtänyt kysymystä

fin5iver kirjoitti:Kaikilla sivuillahan ei edelleenkään tarvitse käydä. Kyllä omille sivuille on oikeus laittaa vaikka mitä roskaa, siitä vaan riimittelemään runoja tai kuvaamaan sokkona. Ehdotankin ns. eliittirinkiä (webring), ellei sellaista jo olekin? Johon siis hyväksytään vain ne oikeasti hienoja kuvia sisältävät kuvasivustot. Kaikki sisäpiiriin päässeet laittavat napin sivuilleen ja klikkaamalla vierailijalle listautuu silmille turvallinen litania laadukkaita nettigallerioita. Jos joku erehdyksissä lisää teknisesti ruman kuvan, reipas webmaster pyyhkii URL:n pois listalta.

Muuten hyvä idea mutta tuossa ringissähän ei olisi muuta kuin Mikon pääkallot ja Spegen joutsenet ekä nekää olisi näkyvissä ettei niitä varasteta...

Adele, kenen nettigalleria teki sinuun niin syvän vaikutuksen, että katsoit velvollisuudeksesi kirjoittaa tämän? ;)

mustis2 kirjoitti:Adele, kenen nettigalleria teki sinuun niin syvän vaikutuksen, että katsoit velvollisuudeksesi kirjoittaa tämän? ;)

Ruokkimatta kenenkään yksittäisen ihmisraunion epätervettä itsetuntoa, voin sanoa, että näitä "Hei, minäkin olen olemassa"-gallerioita löytyy niin Digicamera.netin linkeistä sekä tämän keskustelusivuston osioista linkkejä galleriohin ja kuviin.

Katson mielelläni kuvia, joissa on se jokin, oli se sitten tekniikkaa, tunnelmaa, ainutkertainen tilanne tai kaikkea näitä yhdessä. Sen sijaan nämä epäterävät kuvat nurmikosta, eli "Ruoho kasvaa Kälviällä"-kuvat herättävät vain syvää ihmetystä. Ilmeisesti olen ruohon kanssa yhtä pihalla.

Nykyajan tyyliin sopisi järjestää Vuoden Tavisgalleria-kilpailu, eli kuka pystyy ottamaan ei mistään tylsimmät kuvat. Julistan kilpailun alkaneeksi.

ps. Hyvänä esimerkkinä kuvista, jotka pysäyttävät, olivat allaskuvat Helsingin Sanomien tänään ilmestyneessä kuukausiliitteessä. Jonkin verran kuvanneena en pystynyt kuvista kertomaan, miten ihmeessä moisia voidaan ottaa. Hyvä, että kertoivat artikkelin lopussa.

Paskallakin on arvonsa - se toimii kasvualustana paremmalle tuotannolle.

Ehkä myös katsojan omissa odotuksissa on tarkistamisen varaa.
Meitä on moneen lähtöön, niin on myös kuvia.

Huonot kuvat nostavat hyvien kuvien arvoa.

Kuka meistä on valmis valokuvaajana?

No jostain epäterävästä "ruoho kasvaa tiesmissä" kuvasta lienee paha mennä sanomaan että ehkä siinä olisi sittenkin jotain, mutta tuli vaan mieleen että joskus jossakin kuvassa voi olla ihan oikeasti tekniikkaa, tunnelmaa, ainutkertainen tilanne jne. vaikkei katsoja sitä aina huomaakaan.

Varsinkin tuo tunnelma tai ainutkertainen tilanne aukenee varmasti paljon paremmin sellaiselle/-sille jotka olivat paikalla.

Ja tekniikkakin saattaa joskus olla hiukan piilossa. Vertaa vaikka abstraktiin taiteeseen... kuka tahansahan sitä maalia ruiskii kankaalle, mutta kovasti ne väittää että "taiteilija" osaa tehdä sen paremmalla tekniikalla ;)

Olen kuitenkin samaa mieltä että joskus sitä voi vain ihmetellä että mitkä ne jonkun kuvan/gallerian meriitit ihan oikeasti ovatkaan.

Ja vielä itsekritiikiksi mainittakoon, että itse en ole vielä montaakaan "oikeaa" kuvaa ottanut, eikä otettujen joukossa ole mielestäni yhtään jonka kehtaisin laittaa julkiseen galleriaan.Ystävilleni kyllä (kun heitä ne kuvat saattavat joskus kiinnosta koska ovat itse kuvassa tai olivat ainakin paikalla), mutta ei kaikelle maailmalle.

Markku Hassinen

Siis, mielestäni tässä on irvokasta vain se että mitkä tahansa räpsyt luokitellaan otsikolla: galleria.

Ko termi on menettänyt täydellisesti ja perusteellisesti merkityksensä.

Näitä räpsyjä ihaillessa tulee adele:n varsin mainiosti ilmaisemia ajatuksia autamatta mieleen. Siis että kuinka kukaan voi näin tajuttoman surkeita tekeleitä esitellä taiteena (taannoin galleriaksi kutsuttiin sellaista paikkaa jossa taidetta oli pantu nähtäväksi tai ostettavaksi).

Luulisin että samat kuvat saisivat monilta katsojilta aivan toisenlaisen arvostuksen jos kuvia esitettäisiin niille soveltuvan otsikon alla.

Timo Autiokari

fin5iver kirjoitti:Kyllä omille sivuille on oikeus laittaa vaikka mitä.....

Nyt ei ole kysymys oikeudesta, vaan itsekritiikin täydellisestä puuttumisesta.
Olen miettinyt ominaisuuden syntymekanismia ja päässyt sen alkulähteille pitkällisten tutkimusten jälkeen.

Kanssaihmisistä piittaamattoman egosentrisyyden ja kritiikittömyyden pohja luodaan jo pienenä suvun yhteisesti kokoontuessa ihastelemaan potassa olevaa ulostetta. Vääristynyt minäkuva saa vahvistusta värikynävaiheessa, kun äiti ihastelee lapsen viidessäminuutissa täyteen tuhertamaa A4 vihkoa. On jokseenkin luonnollista, että kehityksen kruunuksi ilmestyvät nämä "Hei minullakin on kamera"-galleriat.

1. Maailman napana oleminen tuntuu hyvältä. En tajua (tyhmä) miten se liittyy tähän.
2. Valokuvauksen perusteisiin jo tovi sitten tutustuneena voin sanoa, ettei luovuus ole kärsinyt mitenkään. Mutta kyllä se pistää näinkin pienellä aivokapasiteetilla varustettua yksilöä sapettamaan kun aina pitäisi muistaa miettiä kultaisia leikkauksia...
3. Miksi maailma pitäisi pelastaa? Onko se vaarassa?

Kuvilla voi olla monta tarkoitusta. Ja varmaa on ettei kaikkien tarkoitus ole miellyttää Adelea.

Tarkkaan funtsittujen kuvien lisäksi on hyvä, että maailma saa nähdä dokumentaarisempia kuvia tapahtumista. Niissä ei tarvitse olla kaikki viimeisen päälle. Se nyt tietysti on selvää, että 120 kuvan galleria ruohotupsusta ei ole järkevää. Mutta jos galleriaan on edes yritetty saada järkeä niin siittä vaan nettiin muiden (v)ihasteltavaksi. Niin kuin aikaisemmin tuli esille, niin pakko ei ole katsoa; selaimen ikkunan saa suljettua aika nopeasti.

Ja palatakseni näihin "Hei, Minäkin olen täällä" -gallerioihin tulee, niin antaa tulla vaan. Enemmänkin tarvittaisiin kriittistä ja puolueetonta kommentointia leinkkejä gallerioihin ja kuviin. Palaute loistaa poissa olollaan ja samat heput kommentoivat (jos kommentoivat).

Kävin tänänä radalla.com tapahtumassa laahustelemassa kameran kanssa ympäriinsä kun tapahtuma sattui sopivasti nurkille tulemaan. Otin jopa muutaman otoksen. Ajattelin jopa valikoida pari parasta päältä ja laittaa nettiin. Täytyypä jättää väliin, ettei kukaan yltiökriittinen valokuvataiteen suuri ystävä pääse kiekumaan kuppaisista kuvista...

adele kirjoitti:"Nettigallerioita" katsoessa ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Demokraattinen tiedon valtaväylä tursuaa kuvia, joissa ainoa vaatimus kuvaajalta on ollut kyky tunnistaa nappula, josta tallentava laite laukaistaan.

Vanhan kansan latistettuna ihmisenä ihmetyttää se täydellinen itsekritiikin puute, joka on näiden kuvakollaasien tekijöiden perusominaisuus. Joutuupa sitä myös herkkänä ihmisenä häpeämään heidän puolesta. Tämä käy ikäihmisen voimille.

Kysynkin nettigallerioiden omistajilta, joita tälläkin palstalla on useita:

1. Miltä elämä tuntuu, kun on maailman napa?
2. Kärsisikö oma luovuus, jos tutustuisi valokuvauksen perusteisiin?
3. Pelastaako itsekritiikin puute yhdistyneenä täydelliseen tietämättömyyteen maailman?

Rohkeasti vain vastaamaan.

Ei kai niitä gallerioita ole tehty katselemista varten? En minä ainakaan katsele kenenkään kuvia. Minullahan on ne omat kuvat katsottavaksi (viittaan kysymykseen no 1). No, kurkkasin minä ne spegen kuvat. On hyvä tietää, ettei sellaisilla laitteilla kyetä lähellekään maailman napaa. Huttusen Vesan kuviakin olen katsonut, mutta en siksi, että se olisi galleria, vaan siksi, että hän osaa.

Minä olen tutustunut (huom, vain tutustunut) valokuvauksen perusteisiin ja luovuuteni pitää huolen, että rikon sääntöjä tai sitten olen rikkomatta, juuri niin kuin minulle sopii. Jos yhtään olen innokkaalla tuulella, niin ennemmin rikon niitä vanhanaikaisia luuloja kuvien oikeellisuudesta. Jos en ole innokkaalla tuulella, en toisaalta viitsi edes valokuvata.

Kolmanteen kysymykseen esittäisin vastakysymyksen: aiotko pelastaa maailman? Minä en ainakaan ole tarpeeksi tietämätön voidakseni luulla, että valokuvilla voi pelastaa maailmaa. (hyvä, jos edes amerikkalaiset saadaan hidastamaan irakilaisten rääkkäämistä). Minun tavoitteeni on hiukan matalammalla: toivon herättäväni muutamassa ihmisessä uusia ajatuksia. Nykyään, kun kaikkien kokemusten pitää olla extremeä, ei ole varaa käyttää itsekritiikkiä kuvien valinnassa. Tärkeintä on, että ne ÄRSYTTÄVÄT tarpeeksi. Minä en ole vielä edes ottanut niitä kuvia, joilla haluan ärsyttää ja herättää ajatuksia. Minä vasta harjoittelen kuvien julkaisemista.

Muuten erittäin hyvät kysymykset sinulla. Jos minä pystyisin kuvilla herättämään samalla lailla edes muutamia ajatuksia, olisin kovin iloinen.

bugi kirjoitti: mutta tuli vaan mieleen että joskus jossakin kuvassa voi olla ihan oikeasti tekniikkaa, tunnelmaa, ainutkertainen tilanne jne. vaikkei katsoja sitä aina huomaakaan.

Siis Tavisten taiteen vaatimukset ylittävät ymmärrykseni? Onko mitään opusta olemassa, jotta saisin ymmärrykseni kasvuun? Vaikka: "Ruoho kasvaa Kälviällä; miten löydän Tavisgallerioiden syvimmän olemuksen?"

Varsinkin tuo tunnelma tai ainutkertainen tilanne aukenee varmasti paljon paremmin sellaiselle/-sille jotka olivat paikalla.

Olen puhunut yleisistä gallerioista, enkä sisäpiirin kuvakollaaseista. Miksi sisäpiirille tarkoitettuja kuvia olisi yleisessä jakelussa?

Ja tekniikkakin saattaa joskus olla hiukan piilossa.

Myös tähän vaivaan auttaisi Tavisgalleria-opus.

Ja vielä itsekritiikiksi mainittakoon, että itse en ole vielä montaakaan "oikeaa" kuvaa ottanut, eikä otettujen joukossa ole mielestäni yhtään jonka kehtaisin laittaa julkiseen galleriaan.Ystävilleni kyllä (kun heitä ne kuvat saattavat joskus kiinnosta koska ovat itse kuvassa tai olivat ainakin paikalla), mutta ei kaikelle maailmalle.

Vallitsevan tilanteen huomioon ottaen olet estynyt introvertti ja hyvä niin.

Autiokari kirjoitti:Siis, mielestäni tässä on irvokasta vain se että mitkä tahansa räpsyt luokitellaan otsikolla: galleria.

Ko termi on menettänyt täydellisesti ja perusteellisesti merkityksensä.

Todellakin. Onhan olemassa myös irc-galleria, joka ei varsinaisesti liity valokuvaukseen lainkaan. Selvennettäköön asiaa tuntemattomille, että kyseinen "galleria" on sivusto, jolla irc-keskustelijat voivat esitellä itsensä kuvien avulla. Tämän kauemmas galleriasta ei kovin helpolla pääse.... (Osoite tuohon taiteen tyyssijaan on http://irc-galleria.net.) Kuvien taika tuntuu tuolla olevan pitkälti siinä, että idioottimainen ilme naamalla ja ainakin yksi olut-/siideripullo vierellä esiintyjä vakuuttaa olevansa kova jätkä / gimma (tai ainakin h**vetin hauska tyyppi). Ei silti voi liikaa yleistää, on siellä myös asiallisempiakin kuvia.

Näitä räpsyjä ihaillessa tulee adele:n varsin mainiosti ilmaisemia ajatuksia autamatta mieleen. Siis että kuinka kukaan voi näin tajuttoman surkeita tekeleitä esitellä taiteena (taannoin galleriaksi kutsuttiin sellaista paikkaa jossa taidetta oli pantu nähtäväksi tai ostettavaksi).

Luulisin että samat kuvat saisivat monilta katsojilta aivan toisenlaisen arvostuksen jos kuvia esitettäisiin niille soveltuvan otsikon alla.

Ehkä tuo sana on yleistynyt helposti siksi, että ei ole keksitty muutakaan sanaa. Joku "valokuvasivu" tms. on aika hankala ja kankea verrattuna sanaan galleria.

keppana kirjoitti:Tarkkaan funtsittujen kuvien lisäksi on hyvä, että maailma saa nähdä dokumentaarisempia kuvia tapahtumista.

Vastauksesta käy selkeästi ilmi, että galleristien ilmapalloegoon liittyy myös antamisen armolahja, jota tässä edellä kuvataan. Maailma saa, jalon luonteeni tähden, nähdä dokumentarisia mestariotoksiani Kälviän ruohomättäästä. En siis ole yksin taitava valokuvaaja, jolla on sanottavaa, vaan olen myös antelias.

adele kirjoitti:Vääristynyt minäkuva saa vahvistusta värikynävaiheessa, kun äiti ihastelee lapsen viidessäminuutissa täyteen tuhertamaa A4 vihkoa. On jokseenkin luonnollista, että kehityksen kruunuksi ilmestyvät nämä "Hei minullakin on kamera"-galleriat.

Kyllä välillä tuntuu olevanj tosi vaikea saada moittivaa palautetta kun yleisesti ottaen ihmiset haluavat olla kivoja toisilleen.

Kovanaamaisimmat kaverit sanovat tekijälle suoraan, jos jokin on *sensuroitu*, mutta harvassa ovat (jos tekijä itse on kysymässä)

edit. näin asia siis jos kuvailu tai mikä tahansa muu taiteilu on harrastus ja tuotoksia näytetään tutuille. Julkisessa esittelyssä "oikeesti ihmisten ilmoilla" eikä netissä peli tietty kovenee.

adapteri kirjoitti:Ei kai niitä gallerioita ole tehty katselemista varten?

Miksi kuvat ovat sitten netissä?

adele kirjoitti:

keppana kirjoitti:Tarkkaan funtsittujen kuvien lisäksi on hyvä, että maailma saa nähdä dokumentaarisempia kuvia tapahtumista.

Vastauksesta käy selkeästi ilmi, että galleristien ilmapalloegoon liittyy myös antamisen armolahja, jota tässä edellä kuvataan. Maailma saa, jalon luonteeni tähden, nähdä dokumentarisia mestariotoksiani Kälviän ruohomättäästä. En siis ole yksin taitava valokuvaaja, jolla on sanottavaa, vaan olen myös antelias.

Vastauksestani pitäisi käydä ilmi, että kaikille (no ei nyt sentään ihan) kuville on paikkansa tässä tiedon hornantuutissa jota internetiksikin kutsutaan. Oletetaan, että joku tykkää kuvata lentokoneita. Sinua (ehkä) ja minua ei kiinnosta pätkän vertaa ne lentskarit, mutta joku muu saattaa kahlata innosta puhkuen läpi kuvia - vaikka ne olisivat kuinka samanlaisia.

Odotan innolla kuvia Kälviäläisestä ruohomättäästäsi, vaikka ne eivät minua pätkän vertaa kiinnostakaan...

adele: kun kerran tunnut tietävän niin hyvin, että mistä et noissa nettigallerioissa pidä, niin kerrotko mitä niissä pitäisi olla, että lakkaisit poraamasta?