Muutamia ilkeitä mietteitä....

[Gillis]

No eipä ole parempaa suomalaista valokuvaukseen keskittynyttä julkaisua tullut vastaan, kuin Kamera-lehti. Tosin Luontokuva-lehtikin on hyvä ja jutut lähellä meikäläisen intressejä.

Aika kauas jää kyllä esim. ruotsalaista FOTO:a jälkeen... jos on edes vähänkään taitoa toisessa kotimaisessa niin suosittelen...

[Kain]

Jascin PSP on hyvin epävakaa. ( oman kokemukseni mukaan)

En tiedä mitä versiota olet käyttänyt / kokeillut, mutta oman PSPro-kokemukseni (pari vuotta kuvankäsittelyä / www-hässäkkää töissä ja kotona) mukaan en kyllä epävakautta ole havainnut. Tähän saattaa vaikuttaa kovasti sekin jos käyttöjärjestelmä on jokin ritsa.

Olen käyttänyt aiemmin myös Photoshopia ja myönnän kyllä, että se on parempi (esim. history brush / snapshotit), mutta hintakin on aivan eri. Ja PSProlla tulee kyllä hyvin mainiosti toimeen (jopa painotöissä, muutamat julisteet ja levynkannet on tullut väsättyä).

[jorepuusa]

Waretus on saanut aikaan vääristynyttä hintakilpailua ja siten johtanut kuvien laadun laskuun.

Mitä ihmettä?? Waretus huonontaa valokuvia?

Waretat softan.
Alat tehdä kuvia ja myydä niitä.
Myyt ne halvemmalla, koska et maksa softasta.
Kuvasi saattavat olla kelvottomia, mutta koska ne ovat
halpoja niitä ostetaan.
jne.
Näin käy esim CAD, Freehand, Illu, DW ym yhteydessä, hintataso on pudonnut, eikä ole helppoa enää myydä kustannuksia vastaavalla hinnalla, jos olet esim valmistunut valokuvaajaksi ja perustat firman. Ammattilainen ei voi warettaa, siitä käryää, tai omaa omantunnon (harvinaista) osaamattomat pääsevät markkinoille ja peli on selvä, koska kuvan visuaaliset arvot eivät suomessa merkitse asiakkaille paljoakaan.
Täällä menee kaupaksi mikä tahansa kuva kunhan se on halpa, katso ilmaisjakelulehtiä.

[mustis2]

Minulla on ollut välillä vaikeuksia käsittää, onko tässä ketjussa kyse ammattilaisista vai harrastelijoista.

Vlillä kirjoitetaan pokkareista ja täysautomaattikameroista (digi tai filmi), välillä taas valokuvien myymisestä ja toimittajista.

[kedbu]

Mikään viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tullut uudistus ei ole elämiselle tärkeää.

Eihän mikään uudistus ole elämiselle tärkeää. onhan elämää ollut jo miljoonia vuosia sitten!!!

Kysymyshän on siitä millaista elämän halutaan olevan. ja omasta mielestäni digitaalisuus on tuonut valtavasti hyötyjä.
Se mitä tehdään säästyneellä ajalla jota jore hämmästeli. Tuskin mitään. ovathan ihmiset eläneet 24 tuntia vuorokaudessa jo silloinkin kun liikkuttiin vain hevosilla ja kaikki tarpeellinen kerittiin tekemään.

[4x5]

Äkkiseltään luulisi että näin yleisesti kuvien taso paranisi (?).

...niitä voi ottaa paljon ja tuhota huonot. Kunhan vaan tietää mikä on huono kuva..

Taisit tosiaan jo itse vastata kysymykseesi ;)

[jutaoja]

Waretat softan.
Alat tehdä kuvia ja myydä niitä.
Myyt ne halvemmalla, koska et maksa softasta.
Kuvasi saattavat olla kelvottomia, mutta koska ne ovat
halpoja niitä ostetaan.

- - Täällä menee kaupaksi mikä tahansa kuva kunhan se on halpa, katso ilmaisjakelulehtiä.

Ostin softan.
Aloin tehdä kuvia ja tarjota niitä eri paikkoihin.
Annan ilmaiseksi, koska kyse on vain harrastuksesta enkä halua ryhtyä pyörittämään papereita verojen ym. tähden.
Kuvani saattavat olla kelvottomia, mutta koska ne ovat ilmaisia niitä käytetään. Eikä kukaan käyttäjä ole koskaan valittanut, sillä hinta/laatusuhde on erinomainen.

Kellään ei ole tarvetta maksaa ammattilaiselle ammattilaisen pyytämiä hintoja vain ammattilaisen itseisarvoisen käytön takia. Monet harrastajat osaavat paremmin kuin jotkut työkseen tekevät - monellakin alalla on näin. Teidän ammattilaisten täytyy silloin miettiä uusia liikeideoita kun pelkkä kuvien myynti ei enää elätä - vaikkapa koulutus- tai konsultointipalvelujen tarjoamista, niin kuin itsekin teet.

Jos kerran kuvan visuaaliset arvot eivät suomessa merkitse asiakkaille paljoakaan, niin miksi sitten pitäisi yrittää väkisin myydä ihmisille jotain mitä nämä eivät halua tai tarvitse..? Ei kuulosta kaksiselta liikeidealta. Voi kun itsekin tykkäisin puuhastella kaikkea kivaa ja saada siitä elantoni, mutta kun ei sieluni vapauttavalle toiminnalle löydy markkinoita ja maksajaa niin moni asia on vain harrastuksena omaksi iloksi ja työt ovat sitten erikseen...

Kokonaisestetiikan kannalta suomalaisten pukeutuminen on mielestäni suurempi ongelma kuin valokuvien vaatimaton visuaalisuus.

[spege]

Jotta saisit kuvia ulos käsiisi katseltaviksi, tarvitset tulostimen. Tulostimen mustekasetit ovat kalliita ja niillä tulostaa uskomattoman vähän esim A4 kokoisia täysvärikuvia hintaansa nähden.

Hei mies taidat olla pari vuotta ajasta jäljessä. Kaikki järkevät ihmisethän vie CD:llä (tms.) tai lähettää sähköpostilla digitaaliset kuvatiedostot valokuvaliikkeeseen, jossa ne vedostetaan aidolle hopeapaperille ja laatu on vähintään filmitasoa (jos kamerana on esim. 10D).

Eikä hinta ole paha; osa fotoliikkeistä on myynyt digistä tehtyjä kymppikuvia 0,20 e kappalehintaan ja voin todistaa että laatu on hyvä! Ja ei tarvitse ostaa filmiä, ei maksaa filminkehitystä, eikä kalliimpaa vedostushintaa.

Digikameramies kuvaa ilmaiseksi, polttaa 100 kuvaa 1 euron CD-levylle ja tekee siitä kymppikuvat 20 snt kpl-hintaan! Revippä siitä!!

[Tapiol2003]

36 kuvausvuoden jälkeen täytyy sanoa, että yhdyn Jorepuusan ketjun alussa esittämiin ajatuksiin, vaikka kuvaankin ainakin puolet kuvistani erilaisilla ja -tasoisilla digeillä.

(Tähän on lisätäävä, että yleisesti ja erikseen en ole tähän mennessä voinut olla samaa mieltä juuri mistään, mitä olen ko, henkilöltä lukenut.)

Oma käsitykseni tiivistyy lähinnä sen pohtimiseen mikä on todellista kehitystä. Valtava informaatiotulva, yhä voimakkaampien visuaalisten ärsykkeiden tarve ja keskittyminen jonkun teknisen osatekijän kritiikittömään palvontaan eivät ainakaan ole sitä.

Toki alussa esitettyjä argumentteja voidaan kyseenalaistaa vasta-argumenteilla (kuten täällä on ansiokkaasti tehtytkin), mutta ydin - onko tämä kaikki parantanut valokuvausta yleensä - on edelleenkin ratkaisematta. Jos kehitys olisi niin positiivinen sisällön suhteen, miksi sitten kaikkialla maailmassa kirjoitetaan, katsotaan, matkitaan ja ihaillaan lähes samojen kuvaajien töitä. Kuvaajien, jotkja eivät olleet kuulletkaan pikseleistä, värisyvyyksistä, muistikorteista tms.

[ExC]

Muutokset tekevät elämästä mielenkiintoista.
Olisi varsin tylsää elää valmiissa maailmassa.

Digitalisointi on viime aikoina edennyt joka puolella ja varmasti vielä jatkaa, kunnes suurinpiirtein kaikki mahdollinen on "digiä". Toki voidaan esim. DigiTVstäkin sanoa, että turhahan se on tähän asti ollut (ja huonosti toimiva), mutta tulevaisuudesta ei tiedä.

[jutaoja]

Jos kehitys olisi niin positiivinen sisällön suhteen, miksi sitten kaikkialla maailmassa kirjoitetaan, katsotaan, matkitaan ja ihaillaan lähes samojen kuvaajien töitä. Kuvaajien, jotkja eivät olleet kuulletkaan pikseleistä, värisyvyyksistä, muistikorteista tms.

Nämä Kuvaajat olisivat käyttäneet tietokonetta ja digitaalitekniikkaa, jos sellaista vain olisi ollut saatavilla. Mozart olisi aivan varmasti säveltänyt mielellään myös tietokoneella/-lle. Koska nuotion alla maakuopassa saa kaiketi makoisamman paistin kuin sähköuunissa tai kaupan einestiskiltä, voidaan vain ihmetellä, miksi jälkimmäisiin kukaan turvautuu..!? Ennen mikroaaltouunia (siis 1950-lukua) ruuanlaitto ja ruokailu oli varmasti jotain valtavan suurta ja hienoa, jotain... no, oli mitä oli niin ennen oli paremmin ja se kaikki vietiin meiltä pois..!

[ExC]

Eipä nykytaiteilijat ole vielä ehtineet kerätä samanlaista famea, kuin klassisesten taiteiden vanhat mestarit... Varmasti upeaa sisältöä tuotetaan yhtä lailla kuin ennenkin - on vain vaikeampaa erottua suuresta massasta (kun useiden edellisten sukupolvienkin työt ovat vielä tallella).

[armih]

Itse en käytä puhelinta ollenkaan. Minä kirjoitan kirjeitä.

Siis etkö todellakaan ollenkaan? Edes työasioissa?

Uskallan sanoa ettei digitaalisuus ole tehnyt ihmisille mitään hyvää,
voin olla väärässäkin.

Mukava, että sentään katsot voivasi erehtyä tässä asiassa.

Tavalliset ihmiset ovat niitä joita koulutan, heitä pelottaa tietokoneet, en kirjoittaisi noin, ellei asia olisi niin.

Junalla matkustaminenkin oli aluksi pelottavaa.

Luulen että niiden, jotka ovat sisällä atk maailmassa on mahdoton käsittää niitä vaikeuksia, joita totaalille noviisille syntyy. Moni ei edes käsitä mitä CD:n poltto tarkoittaa. Esim tietokoneoppaat ovat näennäisestä helppoudestaan huolimatta usein liian vaikeita ja siksi tullaan kursseille.

Kyllä monessa muussakin asiassa järjestetään kursseja. Onko digitaalisuuteen liittyvät asiat mielestäsi siis jotenkin ylivoimaisempia oppia kuin kaikki muut asiat?

Jos se tuottaisi uutta ja hienoa kuvaa, innovatiivista ilmaisua, kuvaa -joka auttaa ihmisiä jne olisin aivan onnellinen. Nyt olen tilanteesta lähinnä surullinen, niin suuri takapakki on otettu kuvan visuaalisuudessa.

Eikö tällaisten asioiden arvioimien vaadi vähän pidempää aikaväliä ja perspektiiviä? Luuletko tosiaan pysytväsi tekemään näin tuoreesta asiasta noin lopullisen päätelmän?

[jorepuusa]

Siis etkö todellakaan ollenkaan? Edes työasioissa?

En ollenkaan. Käytän emailia, josta jää dokumentti. Mieluiten kirjoitan kirjeitä, joiden paperia voi koskea, joihin voi palata.
Niiden mukana on hienoa saada kuva tai pari.
Minulla on gsm numero ja puhelin on seinällä kotona telineessä siltä varalta, että jotain sattuu. Mutta en käytä sitä. Valinta on tietoinen.

Kyllä monessa muussakin asiassa järjestetään kursseja. Onko digitaalisuuteen liittyvät asiat mielestäsi siis jotenkin ylivoimaisempia oppia kuin kaikki muut asiat?

Tietokoneen käyttö pelottaa monia ikäisiäni, jotka eivät ole koskaan siihen koskeneet, sellaisia on suuri osa 52 vuotiaista.

Miten hyvin osaat itse laskea resoluutilaskuja? Resoluutiokäsite kuuluu digikuvaukseen kiinteänä osana.
Tiedätkö miten rasterikulmia säädetään PS:ssä ja millä kanavalla jotta magentainen moiree stokastisessa rasterissa pienenee kun kuvassa on mies jolla on 45 asteen kulmassa oleva kalanruotokuvioinen pikkutakki?

Eikö tällaisten asioiden arvioimien vaadi vähän pidempää aikaväliä ja perspektiiviä? Luuletko tosiaan pysytväsi tekemään näin tuoreesta asiasta noin lopullisen päätelmän?

Tällä hetkellä digikuvaus on saanut aikaan vain tuhoa valokuvaukselle laajan kansankerroksen ilmaisumuotona, toivottavasti asiat muuttuvat, en ole tehnyt mitään lopullista päätelmää, vaan kerron huomioistani.

Olin itse innoissani 1984 kun ensimmäiset digikuvat ajettiin Los Angelesista Norjaan ja lehteen. Kuvaan itse paljon digillä.
( vimeksi tunti sitten kärpäsen siipeä mikroskoopin läpi erääseen kuvitukseen osaksi) Olen tehnyt niin jo kohta 14 vuotta ja nyt työssäni viimeiset kaksi vuotta.
Ammattilaisen työhön digitaalisuus on tuonut helpotusta mutta amatöörien kuvamaailman ja visuaalisuuden se on lähes tuhonnut.
Ikävä kyllä.

On syytä muistaa, että digikuvaus on vain valokuvausta. Siihen istuu valokuvauksen matematiikka ja kompromissit. Digikuvauksen tulokset saavutetaan kalliilla tai erittäin kalliilla kalustolla, tulokset ovat sitten usein kameran, ei ihmisen ottamia.
Samaan tulokseen mutta visuaalisesti palkitsevampaan pääsee n. 50 euron sijoituksella vanhaan filmijärkkäriin ja sillä oppii kuvaamaan.
Consumer digillä ei ole kukaan niistä, joita olen auttanut oppinut kunnolla ennen vaihtoa digijärjestelmään. Heitä on ehkä 250-300 ihmistä.Jonkinlainen otos siis.
Aukkosarjan ääripäät eivät ilmaisullisesti ole saavutettavissa kuluttajadigeillä, tässä yksi iso syy valikkorakenteen lisäksi siihen ettei kuluttajadigillä oteta kuin keskialueen laimeita kuvia.

LCD:n kautta tähtääminen kädet suorina tekee lisäksi suuren osan kuvista ainakin hiukan epäteräviksi, makkelia tulee paljon.
Noh 90% tiedostoista pois, eikö niin. Onko se valokuvausta, shoot and miss, tsägällä kuva silloin toinen tällöin????

Nämä ovat siis omaan kokemukseeni perustuvia surullisia huomioita, eivät perusteettomia väitteitä.
jp

[Ari]

....jossa ne vedostetaan aidolle hopeapaperille ja laatu on vähintään filmitasoa (jos kamerana on esim. 10D).

Hah.... :)

Enää joku huumoripläjäys huomisillallekin, niin vkl menis hihitellessä :)

[ziggysd]

Tiedätkö miten rasterikulmia säädetään PS:ssä ja millä kanavalla jotta magentainen moiree stokastisessa rasterissa pienenee kun kuvassa on mies jolla on 45 asteen kulmassa oleva kalanruotokuvioinen pikkutakki?

Haluaisin nähdä sen harrastajan, joka joutuu tekemään kuvilleen värierotteluja (tai edes voi tehdä). Keskimääräistä kallimpikin kotitarvetulostin käsittelee kaiken komposiitti-RGB:nä. Niiden ohjaimet joko osaavat tai eivät osaa säätää rastereitaan oikein ja koneen käyttäjä ei siihen voi vaikuttaa. Digilabrat valottavat kuvat jatkuvasävyisellä laitteella. Jos kuvansa saa jossain oikeassa lehdessä julkaistua, niin voisi olettaa, että toimituksessa on palkattu henkilö, joka tietää, miten kuvat lähetetään painoon.

Ammattilaisten kohdalla voi puolestaan lähteä siitä, että he osaavat käyttää välineitään ja valitsevat ne riittävän harkinnan perusteella. Jos ammattitaito ei siihen riitä, niin se on valitettavaa.

On varmaan totta, että tietoteknisesti rajoitettuneeksi itsensä kokevan henkilön kuvaustarpeet tulevat paremmin täytetyiksi filmiprosessissa. Tietotekniikkaan pelottomasti suuntautuneelle henkilölle digikuvaus puolestaan tarjoaa kaiken sen, mitä hän ei olisi ikinä päässyt pimiöön tekemään - ja paljon enemmän. Digiprosessissa kuvien valinta, jäkikäsittely ja tehokas arkistointi ovat ylipäätään helposti mahdollisia, toisin kuin kymppikuvia tilaamalla.

[Cam70]

Olinpa tuossa digikuvauksen alkeiskurssilla, ja siellä kyllä huomasi pelokkuuden nimenomaan tietotekniikkaa, ei siis digikuvausta vastaan.
Kaikilla osallistujilla oli digikamera, mutta kaikilla ei ollut tietokonetta. veljenpojalta tms. löytyi kyllä.
Ikäväkseni jouduin huomaamaan siellä, että vanhempi väestö jostain syystä oppii hitaammin nämä asiat, siis tietoteknisen puolen jota kumminkin digikuvauksessa välttämättä tarvitaan.
Itse en filmikameralla ole kuvannut juuri lainkaan nimenomaan kustannusten takia. Toki olen niin sanottu näpsyttelijä, mutta kiva harrastushan tämä on, en olisi ikinä filmillä kuvannut näin paljon tänä vuonna n.3000 kuvaa.
Tästähän moni ammattimies varmaan saa närästystä, mutta mielestäni digiaikakausi tuo mahdollisuuden ottaa riittävästi kuvia, että vahingossa voi saada sen yhden onnistuneen laukauksen tällainen harrastelijakin.

[PeteM]

Mikään viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tullut uudistus ei ole elämiselle tärkeää.

Riippuu miten määritellään elämiselle tärkeä asia. Jos viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on esimerkiksi edistytty lääketieteessä, niin itse sanoisin sitä kyllä ainakin positiiviseksi kehitykseksi.

Uskallan sanoa ettei digitaalisuus ole tehnyt ihmisille mitään hyvää, voin olla väärässäkin.

Aika rohkea väite, mutta onpa siinä samassa lauseessa vastapainona myös tuo toinen juttu: "voin olla väärässäkin".

Nyt ihmiset eriytyvät pelaamaan ja chattaamaan virtuaalisten ihmisten kanssa.

Tässä on kyllä perää. Mutta paitsi että tietokone ja internet sitoo ihmisiä (varsinkin nuoria) ruudun ääreen, on se usein myös sosiaalista toimintaa. Ei tietenkään samalla tavoin kuin ihmisten todellinen kanssakäyminen.

Nyt on vain niin että jopa CF tms kortin ottaminen pois kamerasta saattaa olla ylivoimaista jollekulle.

Filmin poistaminen kamerasta oikein on joskus ollut vaikeaa monelle ihmiselle. Mutta koska siitä on jo jonkin verran aikaa, niin tuota vaikeasti opittavaa asiaa ei tässä enää oteta huomioon, vai? Toisin sanoen kaikkihan filmiä osaavat käsitellä, mutta CF se vasta vaikea juttu on...

Kurssilaisena saavat kaiken tarvittavan tiedon, ole huoleti.

Tämä kuulostaa jo siltä, että ehkä valokuvauksella on sittenkin vielä toivoa. :)

En vain käsitä, että jos samat kuvat saa sillä vanhalla kameralla niin miksi pitää ostaa uusi ja 10x kalliimpi kamera, jotta saisi samat vanhat kuvat.

Jos samoja vanhoja kuvia kaipaa, niin tuskin kannattaakaan ostaa kallista digiä, kallista tietokonetta ja vielä kaiken päälle tuskailla kun ei osaa niitä käyttää. Mutta kun tilanne ei useinkaan ole tämä.

Tunnen ihmisiä, jotka käyttävät vanhoja filmipokkareitaan ikuistaakseen heille tärkeitä asioita kuviksi. Tunnen myöskin ihmisiä, jotka haluavat hyödyntää tietotekniikkaa kuvallisessa ilmaisussa, eikä tekniikka ole heille rasite vaan mahdollisuus.

Nuo mainitsemani edelleen filmille kuvaavat ihmiset käyttävät useimmiten täysautomaattisia pokkarikameroita, he eivät hyödynnä syväterävyyttä yms. asioita kuviensa ulkoasua luodessaan. Eivätkö he sitten mielestäsi ole uhka Oikealle Valokuvaukselle, koska sentään filmille räpsivät?

Jopa pikkuversio on jollekulle täysin ylivoimainen.

Jos jokin asia on itselle täysin ylivoimainen, niin olisiko syytä mieluummin jättää sellainen asia rauhaan kuin syyttää ko. asian olemassaoloa?

äitienpäivää 2003, onko se aitienp03
vai äit03 vai dcs0997845 vai....

Tämä asia ei ainakaan minulle ole ollut vielä ongelma.

tai onko sitä enää olemassa kun perheen 5 vuotias on raahannut kivan kansion roskiin.

Kassakaapissako tavallinen filmipokkarikuvaaja mielestäsi albuminsa ja negatiivinsa säilyttää?

Consumerdigien automatiikka estää luovan kuvaamisen. Se näkyy kuvista, joita eri forumeilla on

Entä jos katsellaan filmipokkarilla otettuja, ns. "tavallisen kuolevaisen" ottamia kuvia, niin mitä niistä näkyy? Suuri luovuus ja valtava taiteellisuus vaiko sittenkin (vain) se näkymä, joka on laukaisinta painettaessa kameran edessä ollut.

Onko tuo consumerdigi vs. filmijärkkäri -asettelu mielestäsi joku erityisen hyvä vitsi tms.?

Olisiko mahdollista, että joskus keskityttäisiin miettimään ihmisten käytöstä tekniikan "puutteellisuuden" sijaan? Niitä huonompiakin kuvia saadaan nyt aiempaa helpommin näkyville. Vai väitätkö kaikkia filmikameraräpsyjä valokuvauksellisesti onnistuneiksi? Suomenkin kotitalouksissa lienee melkoinen määrä filmiltä kehitettyjä d-luokan otoksia, joita vieraat kylässä käydessään ihailevat. Mutta koska jokainen filmin ruutu on kuvaksi asti päätynyt, niin samahan ne on kaikki sinne albumiinkin sitten laittaa...

Ansel Adams ei tarvinnut mitään metodia katsoa kuvaa laukaisun jälkeen, hän kuten koulutetut ammattilaiset tietävät mitä filmillä on.

Ja koska ammattilainen ei yksinkertaisesti voi erehtyä, niin A. Adamsillakaan ei olisi takulla ollut pienintäkään kiusausta vilkaista esim. histogrammia, mikäli hänen kuvankaappauslaitteessaan olisi sellaisen esittämiseen ollut mahdollisuus?

Minä taas nautin lopputuloksesta, en niinkään kuvaamisesta. Mutta minä olenkin ammattikuvaaja. Se on tietysti eri asia.

Todellakin. Uskon vahvasti, että aika monelle harrastus on aivan eri juttu kuin työ.

Tälläkin foorumilla suurin osa *harrastaa* digikuvausta, joten tietyssä mielessä ymmärrän turhautumisesi.

[PeteM]

Tästähän moni ammattimies varmaan saa närästystä, mutta mielestäni digiaikakausi tuo mahdollisuuden ottaa riittävästi kuvia, että vahingossa voi saada sen yhden onnistuneen laukauksen tällainen harrastelijakin.

Nyt kannattaa kyllä etsiä kypärä ym. varusteet ja kaivaa kunnollinen potero... :D

[mvuori]

Tiedätkö miten rasterikulmia säädetään PS:ssä ja millä kanavalla jotta magentainen moiree stokastisessa rasterissa pienenee kun kuvassa on mies jolla on 45 asteen kulmassa oleva kalanruotokuvioinen pikkutakki?

Haluaisin nähdä sen harrastajan, joka joutuu tekemään kuvilleen värierotteluja (tai edes voi tehdä). Keskimääräistä kallimpikin kotitarvetulostin käsittelee kaiken komposiitti-RGB:nä. Niiden ohjaimet joko osaavat tai eivät osaa säätää rastereitaan oikein ja koneen käyttäjä ei siihen voi vaikuttaa. Digilabrat valottavat kuvat jatkuvasävyisellä laitteella. Jos kuvansa saa jossain oikeassa lehdessä julkaistua, niin voisi olettaa, että toimituksessa on palkattu henkilö, joka tietää, miten kuvat lähetetään painoon.

Ei toimituksissakaan säädetä mitään rasterikulmia. Se ei ole mitään kuvien tekijöiden tai käsittelijöidenkään toimialaan kuuluvaa _perus_osaamista, puhumattakaan puheena olleista tiedottajista ja vastaavista.

Toinen, vakavampi asiantila taas on se, että stokastisessa painamisessa ei ylipäätään ole mitään rasterikulmia eikä siihen liity mitään moire-ongelmia...