Muutamia ilkeitä mietteitä....

[adapteri]

En tiedä numeroarvoja tarkkaan, sen takia täytyy kokeilla ja opetella. Itse asiassa toissa viikonloppuna kuvailin omenapuun kukkia juuri syväterävyysopettelumielessä.

Kyllä luulen, että opettelumielessä kannattaa samasta kohteesta ottaa muutama kuva eri arvoilla ja vertaillaniitä. Miksei tosimielessäkin, jos haluaa ikuistaa kohteen kunnolla, eikä väline ole (vielä) niin hyvin hallinnassa, että työskentely sen kanssa toimisi kuten ajatus.

En tiedä numeroarvoja tarkkaan, sen takia täytyy kokeilla ja opetella. Itse asiassa toissa viikonloppuna kuvailin omenapuun kukkia juuri syväterävyysopettelumielessä.

Eikö kannattaisi opetella esim Langfordista ao asia kunnolla ja katsoa oman kameran manuaalista syvyysterävyystaulukko. Mitä sitä kokeilemalla opettelemaan?

Kyllä luulen, että opettelumielessä kannattaa samasta kohteesta ottaa muutama kuva eri arvoilla ja vertaillaniitä.

Jos osaat asian ei sinun tarvitse haeskella vaan voi keskityä luomaan kuvaa.

Puusa ei ole pedagogi. Hänen opetustaitonsa ovat ilmeisesti samaa tasoa kuin yliopistojen hajamielisten professorien.

Yrityksen ja erehdyksen menetelmä on paras opetusmenetelmä. Taulukon ulkoa opettelu ei "opeta" mitään. Numeroarvot eivät kuitenkaan kerro, mitä se on käytännössä. Mitä väliä sillä on, jos tietää, että terävä alue ulottuu 60 cm:stä 128cm:iin, jollei tiedä, onko epäteräväksi haluttu kohta 120cm:n vai 140cm:n päässä? Kuka muu kuin kuvannoutaja menee mittanauhan kanssa mittaamaan sitä kuulantyöntäjän käden asentoa? Kyllä se on tultava kokemuksen kautta. Se kokemus ei tule lukemalla kirjaa vaan kuvaamalla, kuvaamalla, kuvaamalla, kuvaamalla, kuvaamalla, kuvaamalla, kuvaamalla ja erehtymällä.

Tuo on sama asia, kuin autokoulussa teoriassa opetettaisiin, montako milliä kaasupoljinta pitää painaa ja monta astetta rattia kääntää ja sitten muka osaisi ajaa? Ajotaitokin opetellaan siellä ratin takana. Riittää, että teoriatunnilla sanotaan, että rattia käännetään siihen suuntaa, mihin halutaan auton kääntyvän. Loppu opetellaan rattia pyörittämällä.

[mustis2]

Kurssilaiset voisivat kokeilla uusia kameramalleja, kenties digijärkkäreitäkin.

palstan lukijoilla on varmaan jos jonkinlaista kameravempelettä ja mahdolliseen miittiin olisi mahdollisuus kerätä kokeiltavaksi yhtä sun toista kameraa + lisähärveliä vaikkapa ostopäätöstä hautovien iloksi.

Oh boy, voisiko siellä samalla kokeilla sampanjavispilää, munankuoren sähköistä rei-itintä, uusinta leipäkonetta, golfpallo-onkea, väitellä kaiutinmallien paremmuudesta, PC:n ja MAC:in eroista, keskustella maataloustuista jne....

Joo, kyllä mä voin sulle vispilän tuoda

Mutta mites tuo valokuvaus, siis ne hassut laput, joissa on kuvia?

Ole hyvä ja järjestä.
Ei tätäkään vielä kukaan ole järjestämässä.

Istuin kerran Lucien Clerquen kanssa kahvilla

kenen?

[PeteM]

Kun siis esim filkkajärkkärillä on...

...mutta kun samaan paikkaan mennään Consumer digillä...

Vertailet koko ajan pokkareita järjestelmiin ja syytät siittä digiä???? Samat ongelmat koskee FILMIpokkareita, eikö?

Voisitko Jore kommentoida joskus myös tätä asiaa, joka tuntuu monia kiinnostavan usein. Sivuutat nämä kysymykset aina suorastaan tyylikkäästi.

Toisaalta, asiat ovat juuri niin huonosti kuin ne halutaan nähdä. Eihän Lamborghinikaan mihinkään kulje, koska Hornetilla pääsee joka tapauksessa paljon liukkaammin.

Olisiko ideaa Jorenkin joskus esiintyä tuolla valokuviin keskittyvällä alueella? Siellä missä edes yritetään puhua itse kuvista. Vai oliko se niin, että sinulle se on tylsää ja ehkä jopa epäoleellista. Tärkeintähän on, että digipokkarilla ei voi ottaa oikeaksi määriteltyjä kuvia.

Älkääkä suotta säikähtäkö näitä pokkarilla kuvaamista tuomitsevia juttuja, Jore on harrastanut tätä jo ajat sitten, eikä valitettavasti näytä mies muuttuneen miksikään. Hetken jo ehdin kuvitella, että nyt alkaa tulla Jorelta jo sellaista asiaa, josta on useimmille suorastaan hyötyä, mutta paluu todellisuuteen tapahtui kyllä hyvin pian.

Oli tuossa sentään muutama jorejuttu, joita ainakin minä luin kiinnostuksella, ja sellaisia lukisin jatkossakin mielelläni. Mutta nämä iänikuiset jaarittelut, jotka eivät koskaan tule johtamaan yhtään mihinkään jätän ainakin vähäksi aikaa väliin.

Vanhempia ja aivan yhtä "tyhjentäviä" keskusteluja löytää etsimällä vaikkapa newseistä (sfnet.harrastus.valokuvaus.digi). Jo tuolloin on kukoistanut menetelmä, jossa digipokkaria "kannattaa" verrata filmijärkkäriin...

[Cam70]

Puusa ei ole pedagogi. Hänen opetustaitonsa ovat ilmeisesti samaa tasoa kuin yliopistojen hajamielisten professorien.

Yrityksen ja erehdyksen menetelmä on paras opetusmenetelmä. Taulukon ulkoa opettelu ei "opeta" mitään. Numeroarvot eivät kuitenkaan kerro, mitä se on käytännössä. Mitä väliä sillä on, jos tietää, että terävä alue ulottuu 60 cm:stä 128cm:iin, jollei tiedä, onko epäteräväksi haluttu kohta 120cm:n vai 140cm:n päässä? Kuka muu kuin kuvannoutaja menee mittanauhan kanssa mittaamaan sitä kuulantyöntäjän käden asentoa? Kyllä se on tultava kokemuksen kautta. Se kokemus ei tule lukemalla kirjaa vaan kuvaamalla, kuvaamalla, kuvaamalla, kuvaamalla, kuvaamalla, kuvaamalla, kuvaamalla ja erehtymällä.

Tuo on sama asia, kuin autokoulussa teoriassa opetettaisiin, montako milliä kaasupoljinta pitää painaa ja monta astetta rattia kääntää ja sitten muka osaisi ajaa? Ajotaitokin opetellaan siellä ratin takana. Riittää, että teoriatunnilla sanotaan, että rattia käännetään siihen suuntaa, mihin halutaan auton kääntyvän. Loppu opetellaan rattia pyörittämällä.

Juuri näin, kerrankin tältä foorumilta löytyy kaveri jolla on näköjään sitä ns. "maalaisjärkeä"
Jotenkin on tullut sellainen tunne että useimmat tyypit täällä pyrkivät pätemään mahdollisimman hienolla kirjoitusasulla riippumatta siitä kirjoittavatko asiaa vai täyttä puuta heinää..

[Cam70]

Jaahas meni taas näköjän nuo quotet v..uilleen, miten saatte nuo lainaukset valkealle pohjalle?

[Filvas]

Jaahas meni taas näköjän nuo quotet v..uilleen, miten saatte nuo lainaukset valkealle pohjalle?

Koodi: Valitse kaikki

Quote pitää alkaa [quote] ja lopettaa [/quote]

Sinä laitoit vain kaksi lopetuskäskyä.

[PeteM]

Jaahas meni taas näköjän nuo quotet v..uilleen, miten saatte nuo lainaukset valkealle pohjalle?

Lainattu teksti alkaa tagilla [ quote="x" ] (välilyönnit pois hakasulkujen sisäpuolelta), jossa x on lainatun tekstin kirjoittaja. Lainaus päättyy tuohon tagiin, jolla olit yrittänyt sen aloittaa, eli [/quote]. Siispä x:n kirjoittama lainaus näyttäisi tältä:

Digillä on kiva kuvata. :)

Nuo tagit tulevat kyllä automaattisesti, kun jonkun viestiä lainaa, mutta jos niitä joutuu ronkkimaan vaikkapa lainatakseen jotain toista viestiä, niin sitten näin.

Edit: Filvas meni sitten vielä pääsuoralla ohi... :)

[Cam70]

Varmasti tämä "Jore" on pätevä kuvaaja, mutta missä vaiheessa on tullut tämä kauhea katkeruus?

Onko hänestä kenties väärin, että tällainen näppäilijä, kuten minä olen, voin ottaa tuhansia kuvia digitaalisella pokkarikamerallani entisen 1 rulla/vuosi sijaan ja jopa pystyn niitä laittamaan tuonne suureen internetiin levitykseen?

Tietotekniikka ja digitaalisuus on kauheaa, eihän ennen nähnyt kuin hesarista ja suomen kuvalehdestä muiden ammattilaisten ottamia kuvia.
"Jorella" ja "Adelella" voisi olla hyvin mielenkiintoinen keskinäinen keskustelu nykyajan tuottamista ongelmista.
Ehkäpä se on seuraava "threadi"?

Tämä meni nyt henkilökohtaisuuksiin, mutta koittakaa kestää.

[PeteM]

Puusa kouluttaa niitä koiria, jotka toimivat kuvatoimistojen kuvanoutajina. He eivät oikeasti kuvaa, heille sanotaan, mitä pitää tuottaa ja he hakevat kuvan.

Tässä voi kyllä olla perää. Joren kirjoituksista tulee tunne, että valokuvausta ei voi harrastaa. Kameran käteen ottaminen on yhtä kuin täydellisyyteen tai vähintäänkin ammattimaiseen tulokseen pyrkiminen.

Me amatöörinäppäilijät menemme jonnekin ja aloitamme näppäilyn. Sitten mietitään, voisiko kuvaa ottaa jotenkin toisinkin.

Tämä on varmasti toimiva tapa kehittyä harrastuksessaan.

Toivottavasti Jorekin vaikka sitten vanhoilla päivillään löytää itselleen ihan oikean harrastuksen, josta osaa vieläpä nauttia.

[Cam70]

Istuin kerran Lucien Clerquen kanssa kahvilla

kenen?[/quote]

Clergue Lucien oli mahtava filmikuvaaja joka on ottanut muun muassa seuraavan otoksen:

http://www.rogallery.com/clergue_lucien/clerque-3.htm

Itse istuin kerran Andy McCoyn kanssa kaljalla enkä osaa edes soittaa kitaraa puhumattakaan valokuvauksesta.

[Filvas]

Digi vain tahtoo tehdä taustastakin terävän veivasit siihen minkä aukon hyvänsä.

Oiskin noin, veivasin aukon kahteenkymppiin ja silti taustasta tuli mitä tuli.
http://koti.mbnet.fi/cstrike/ok/valokuv ... pation.jpg
Ja ihan consumerdigillä otettu. :P

Tullee noi (digi)kamerat jakautumaan tulevaisuudessa kahteen kastiin.
A) Niihin jotka ovat pieniä, ihan fyysisiltä ulottuvuuksiltaan, ja kulkevat aina mukana (pieni kenno mahdollistaa tämän).
B) Niihin jotka ovat hieman "luomisystävällisempiä", eli omaavat (anteeksi svetisismi) isomman kennon ja hence ovat suurempikokoisempia.

No mutta mitä näenkään, tämä jakohan on jo tehty: filmipuolella!
On APS-pokkarit (A-ryhmä) joilla ikuistetaan muistoja sekä järjestelmäkamerat (B-ryhmä) joilla voidaan panostaa taiteelliseen puoleen paremmin.

Siis eihän loppujen lopuksi ole mikään muuttunut. Pokkarikansaa ei filmiaikoinakaan voinut vähempää kiinnostaa joku kapea terävyysalue. (Puhumattakaan säätömahdollisuuksista)

Tällä hetkellä tuohon "luovaan luokkaan" pääsee filmijärkkäreillä käsiksi hieman pienemmällä sijoituksella, mutta on vain ajan kysymys kunnes digijärkkärit halpenevat siihen luokkaan, että vähemmänkin fanaattiset filmikuvaajat uskaltavat vaihtaa digiin. Elämme siis eräänlaista murroskautta joka oli aivan varmasti ensimmäisten järkkäreidenkin saapuessa. (Silloinen teknologinen kehitysnopeus huomioon ottaen se vain kesti kauemmin.) Vuoden (Tai puolentoista) päästä Canon (Tai Nikon tai Olympus tai jopa Sony, whoever) lanseeraa markkinoille ensimmäisen alle 500 euron hintaisen digitaalisen järjestelmäkameran. And thats the way the cookie crumbles.

Ei se kamera nyt kuitenkaan loppupeleissä niin paljoa vaikuta siihen kuvaan kuin kuvaaja itse. Sinähän se tässä itse olet kuvausvälineestä enemmän vaahdonnut.

Bottom line: Elä vertaa pokkareita ja järkkäreitä, ne on eri kohderyhmän laitteita.

[mustis2]

Puusa ei ole pedagogi. Hänen opetustaitonsa ovat ilmeisesti samaa tasoa kuin yliopistojen hajamielisten professorien.

Onko kyse pedagogisesta pätevyydestä tai jostain muusta? Koulutus ei ratkaise sitä, osaako opettaa ihmisiä vai ei enkä anna sille juuri arvoa etenkään erikoisaloilla. Yleisopettajat sitten erikseen.

Yrityksen ja erehdyksen menetelmä on paras opetusmenetelmä.

Kiinalaisen sananlaskun mukaan se on "kova tie". Ei sitä PELKÄLLÄ trityksellä ja erehdyksellä kannata... mutta tulihan tuossa tekstisi lopussa muutakin.

Taulukon ulkoa opettelu ei "opeta" mitään. Numeroarvot eivät kuitenkaan kerro, mitä se on käytännössä. Mitä väliä sillä on, jos tietää, että terävä alue ulottuu 60 cm:stä 128cm:iin, jollei tiedä, onko epäteräväksi haluttu kohta 120cm:n vai 140cm:n päässä?

Tuossa esimerkissä taulukko auttaa jo oikeaan suuntaan ja siitä on hyötyä jahienosäätöä opetellaan sitten selkäytimeen käytännössä tosiaan.

[mustis2]

Tällä hetkellä tuohon "luovaan luokkaan" pääsee filmijärkkäreillä käsiksi hieman pienemmällä sijoituksella, mutta on vain ajan kysymys kunnes digijärkkärit halpenevat siihen luokkaan, että vähemmänkin fanaattiset filmikuvaajat uskaltavat vaihtaa digiin.

Tässä suhteessa joudun nyt jonkin verran tarkistamaan kantaani jorepusan linjoille. Otetaan 450 euroa TÄNÄÄN ja katsotaan, mitä sillä saa:

Canon Ixus 500
KonicaMinolta Dimage G600
Minolta Dimage G500
Olympus Camedia C-765 Ultra Zoom
Nikon Coolpix 4300
Pentax Optio S 4i

lisää rahaa pitää maksaa isommasta muistikortista ja lisäakusta.

Digijärkkäreistä saa vain nähdä unia. Samalla rahalla saa toisaalta myös tällaista:

Canon EOS 300 runko + Tamron Megazoom AF 28-200 mm hopea väri + topattu Tamron kuvausreppu. Toimiva pakettikokonaisuus.

Nikon F55 KIT Perinteinen runko + Nikkor zoomt AF 28-80 ja AF70-300mm. Pienikokoinen järjestelmäkamera, jossa täysautomaatti, automaatti, aukon- tai ajanesivalinta autom. sekä käsisäätövalotukset

lisää rahaa pitää maksaa filmeistä ja niiden kehityksestä.

Näin siis tänään ja vielä huomenna, varmaan vielä joulukuussakin. Varmasti noilla filmijärkkäreillä saa parempilaatuisia kuvia kuin Ixuksella.

Ixuksella on tietenkin muita etuja, ne tavalliset digin edut.

Elämme siis eräänlaista murroskautta joka oli aivan varmasti ensimmäisten järkkäreidenkin saapuessa. (Silloinen teknologinen kehitysnopeus huomioon ottaen se vain kesti kauemmin.)

Kyllä noita digijärkkäreitä on ollut kaupassa jo monta vuotta. Ensimmäisiä jonkinlaisia digiperiä järkkäreihin on esitelty jo 80-luvun puolivälin paikkeilla, siis LÄHES KAKSIKYMMENTÄ vuotta sitten. Parempi digijärkkäri maksaa edelleen monta tuhatta euroa. Varmaan tulevat alaspäin, mutta lieneekö se kehitys loppujen lopuksi yhtään sen nopeampaa "kuin silloin ennen".

[adele]

"Jorella" ja "Adelella" voisi olla hyvin mielenkiintoinen keskinäinen keskustelu nykyajan tuottamista ongelmista.

Ei nykyaika, tai mikään muukaan aika "tuota" ongelmia (ei edes tuo syntymävuosikymmenesi). Menemättä syvemmin filosofiseen perustaan, niin todellisuudessa kaikki asiat ovat juuri niin, kuin niiden tulee olla. Toimimme kaikki oman parhaan ymmärryksemme ja tietomme varassa. Tietämyksen taso vain vaihtelee.

Mitä näihin "keskusteluihin" tulee, valtaosassa on kyseessä mielen leikki, ajatuksen sivuttaisliike, vailla tarkoitusta.
Joskus vanha sanonta tosin voi muuttua lihaksi; Kun oppilas on valmis, opettaja saapuu. Ymmärrys kasvaa.

[4x5]

adapteri kirjoitti:

Yrityksen ja erehdyksen menetelmä on paras opetusmenetelmä. Taulukon ulkoa opettelu ei "opeta" mitään. Numeroarvot eivät kuitenkaan kerro, mitä se on käytännössä. Mitä väliä sillä on, jos tietää, että terävä alue ulottuu 60 cm:stä 128cm:iin, jollei tiedä, onko epäteräväksi haluttu kohta 120cm:n vai 140cm:n päässä? Kuka muu kuin kuvannoutaja menee mittanauhan kanssa mittaamaan sitä kuulantyöntäjän käden asentoa? Kyllä se on tultava kokemuksen kautta. Se kokemus ei tule lukemalla kirjaa vaan kuvaamalla, kuvaamalla, kuvaamalla, kuvaamalla, kuvaamalla, kuvaamalla, kuvaamalla ja erehtymällä.

Tuo on sama asia, kuin autokoulussa teoriassa opetettaisiin, montako milliä kaasupoljinta pitää painaa ja monta astetta rattia kääntää ja sitten muka osaisi ajaa? Ajotaitokin opetellaan siellä ratin takana. Riittää, että teoriatunnilla sanotaan, että rattia käännetään siihen suuntaa, mihin halutaan auton kääntyvän. Loppu opetellaan rattia pyörittämällä.

Yrityksen ja erehdyksen sarkaa valokuvauksessa kyllä riittää, vaikka perusasiat opettelisikin. Jos tarkoitus on toteuttaa itseään (niinkuin varmasti monilla harrastajilla on), kannattaa työvälineen perusominaisuuksista ottaa selvää. Eihän se tietysti mitään maksa, jos amatöörikuvaaja "tuhrii" kuvaushetken, mutta voi olla ettei tallennettavaksi haluttu tilanne toistu hetkeen. Tämä koskee kaikkea kuvausta kiireisistä tilannekuvista staattisina pidettyihin maisemakuviin.

Pitäisi tässä juuri aloittaa ajo-opetus toiseksi vanhimmalle. Aion vastaväitteistä huolimatta kertoa hänelle etukäteen milloin vaihtaminen tehdään, miten käsijarru vaikuttaa jne. Näiden taustatietojen jälkeen sujuu oppiminen käytännön liikenteessä joutuisammin ;-)

Minun mielestäni tässä asenteessa terävyysalueen hallintaan on ilmassa samanlaista asennetta kuin perheemme murkun ruotsinkielen opiskelussa. "En mä halua sitä opetella, eihän siitä oo mitään hyötyä".

[jorepuusa]

Puusa ei ole pedagogi. Hänen opetustaitonsa ovat ilmeisesti samaa tasoa kuin yliopistojen hajamielisten professorien.

Toivoisin että kirjoitettaisiin asioista, eikä minusta persoonana.

Rankaisemisestani ei hyödy kukaan, enkä erityisemmin pidä ajattelusta,- jossa ihmistä lyödään mielipiteen vuoksi.

Jos minusta on sanottavaa ihmisenä tai pedagogina, voisitteko ystävällisesti kirjoittaa privana jore.puusa@kolumbus.fi

Opetukseni laadusta voi kysyä esim. TAIK täydennyskoulutuksesta tai INFOR:ista, jos ei ole ollut koulutuksessani, kuten adapteri, niin toivoisin, ettei sitä myöskään arvioitaisi.
Arviointi tuntematta asiaa voi johtaa siihen, että joitain kursseja ei saada täyteen. Ja koska elän tästä opettamisesta tällä hetkellä toivon, ettei sitä aluetta heikennetä kirjoittamalla asiasta ilman tietoa,---- julkiselle foorumille.

Kiitos etukäteen.

PS. Mitä tulee siihen käsitykseen että olisin digikennoon tallennusmediana negatiivisesti suhtautuva, niin kannattaa lukea kirjoitukseni uudestaan.
Tallennusmuotona minulla ei ole digitaalisuutta mitään vastaan mutta siihen mitä valokuvaus on nyt esimerkkien valossa ( siis kuvien) on minulla paljonkin sanottavaa.

Olisi siis hyvä että asenne joka näkyi yhdessä privaviestissä....

"*sensuroitu* sä jaksat paasata *sensuroitu*, emmä niitä jaksa lukee, eikä kukaa muukaa muta digist et ymärrä mitää ei filkkakamerat sen parempii ollu, painu jo *sensuroitu* et päästää asiaan"

.....perustuisi siihen, että lukee mitä on kirjoitettu ja sitten reagoi asiaan, eikä omaan tunteeseensa.

Jooko, siis kiitos vielä etukäteen ---odotellaan ensimmäiseen kesäkuuta saakka, jolloin katsotaan kuka voittaa kuulakynä kilpailun. Ainiin, kuulakynän lupaan palkinnoksi kolmelle parhaalle..

[Filvas]

Otetaan 450 euroa TÄNÄÄN ja katsotaan, mitä sillä saa:

Exactly my point. Mutta mitähän tuolla 450 eurolla saa parin vuoden päästä?

Kyllä noita digijärkkäreitä on ollut kaupassa jo monta vuotta. Ensimmäisiä jonkinlaisia digiperiä järkkäreihin on esitelty jo 80-luvun puolivälin paikkeilla, siis LÄHES KAKSIKYMMENTÄ vuotta sitten. Parempi digijärkkäri maksaa edelleen monta tuhatta euroa. Varmaan tulevat alaspäin, mutta lieneekö se kehitys loppujen lopuksi yhtään sen nopeampaa "kuin silloin ennen".

Okei nyt myönnän virheeni tässä kohtaa, ilmeisesti oli liikaa mielikuvia esimerkiksi prosessoripuolen nopeasta kehityksestä. (Ja tietokoneiden yleensä)
Mutta olettaisin silti CCD/CMOS-kennojen kehittyneen viimeisen viiden vuoden aikana enemmän kuin filmin vastaavalla aikavälillä. (Ehkä koskaan?)
Mutta mitä tarkoitat "paremmalla" digijärkkärillä? Eikö tuommosella "halvalla" (~1000 €) saa jo ihan päteviä kuvia? Objektiivit maksavat saman mitä filmikameroihinkin.

[adapteri]

Minun mielestäni tässä asenteessa terävyysalueen hallintaan on ilmassa samanlaista asennetta kuin perheemme murkun ruotsinkielen opiskelussa. "En mä halua sitä opetella, eihän siitä oo mitään hyötyä".

Minä en tarkoittanut, etteikö terävyysalueen hallinta olisi tärkeä. Minä olen vaan sitä mieltä, että sen HALLITSEMINEN edellyttää kokeilua, yritystä ja erehdystä. Sen teorian voi lukea ja jopa ymmärtää, mutta sen käyttäminen käytännössä ei tapahdu taulukon kautta. Minä luulen, että isolla aukolla tulee pienempi terävyysalue ja pienellä aukolla se kasvaa. Käytännössä minä käytän sitä niin, että halutessani isoa terävyysaluetta, käytän pienintä aukkoa, mitä käyttökelpoinen valotusaika sallii (tai vähän vielä pienempää ja räpsin 10 kuvaa toivoen, että joku olisi tärähtämätön). Halutessani kapeaa terävyysaluetta, suurennan aukkoa kokemukseni mukaan, en taulukon mukaan.

Viimeksi kuvatessani heinäsirkkaa, terävyysalue oli millejä. Kyllä minulle riitti tiedoksi se, että pienin mahdollinen aukko. Ei siinä laskukaavoja käytetty.



Tuo hiekka on muuten sitten erittäin hienoa rantahiekkaa.

Tai seuraava kuva, jossa aukko oli taas "sopiva" valotusaikaan nähden. Käytin vain syvyysterävyyden tarkistunappia välillä kurkatessani, olisiko tämä "yritys" sopiva syvyysterävyydeltään.



Minulla suurimmat rajoitustekijät ovat valon määrä ja tärisevät kädet. Minun on useimmiten pakko käyttää sellaista aukkoa, mitä kädet antavat myöden. 300 millisellä onnistun 1/250s ajalla vain joka toisessa kuvassa. Se on siis pisin käyttökelpoinen valotusaika sillä linssillä. Onneksi niitä kuvia voi ottaa "ainaski seittemä", jotta voi olla johonkin edes tyytyväinen.

[mustis2]

Mutta mitä tarkoitat "paremmalla" digijärkkärillä? Eikö tuommosella "halvalla" (~1000 €) saa jo ihan päteviä kuvia? Objektiivit maksavat saman mitä filmikameroihinkin.

Digijärkkäreiden tuoteskaalaa yleensä.
EOS300 -> EOS300D ovat järkkäreistä edullisimpia ja kaikki muut ovat sitten kalliimpia. Tottahan ne kuvat ovat hyviä, mutta oman luokkansa malliston alapäästä nuo ovat, sitä tarkoitin.

[teemupii]

Kyllä noita digijärkkäreitä on ollut kaupassa jo monta vuotta. Ensimmäisiä jonkinlaisia digiperiä järkkäreihin on esitelty jo 80-luvun puolivälin paikkeilla, siis LÄHES KAKSIKYMMENTÄ vuotta sitten. Parempi digijärkkäri maksaa edelleen monta tuhatta euroa. Varmaan tulevat alaspäin, mutta lieneekö se kehitys loppujen lopuksi yhtään sen nopeampaa "kuin silloin ennen".

Okei nyt myönnän virheeni tässä kohtaa, ilmeisesti oli liikaa mielikuvia esimerkiksi prosessoripuolen nopeasta kehityksestä. (Ja tietokoneiden yleensä)
Mutta olettaisin silti CCD/CMOS-kennojen kehittyneen viimeisen viiden vuoden aikana enemmän kuin filmin vastaavalla aikavälillä. (Ehkä koskaan?)

Ensimmäinen CMOS-sensori kehitettiin 1992, ja massavalmistukseen se pääsi vasta 1997, joten aika alussa tässä vasta ollaan. Ajan myötä tulee varmasti parempia tekniikoita halvemmilla hinnoilla.

Parannusta pitäisi tulla jo tämän vuoden puolella http://www.panavisionsvi.com/technical_FAQ.htm