Muutamia ilkeitä mietteitä....

[jorepuusa]

Digi vain tahtoo tehdä taustastakin terävän veivasit siihen minkä aukon hyvänsä.

No tämä on kyllä niin paksua potaskaa että meni jo kahvi väärään kurkkuun. Miten ihmeessä sinä jore selität sen että kenno jotenkin vaikuttaa taustan terävyyteen???

Mitä pienempi media esim. tässä kenno-- sitä suurempi syvyysterävyys. Ja kun siihen liitetään consumerin esim. 4 paikkeilla oleva suurin aukko niin siinäpä se.
(noin oikoen sanottuna-- rakkaat puristit, jotka poistitte varmistimen.)

Kun siis esim filkkajärkkärillä on nokalla 35 millinen ja aukkona 1,4 niin kyllä se tausta softiksi menee halutussa paikassa liukuen kun osaa asiansa, mutta kun samaan paikkaan mennään Consumer digillä, jossa samanlainen laajis ja aukko 4 ja kenno on pikkusormen kynnenkokoinen, niin ei siinä auta kahvin väärässä kurkussakaan oleminen.

Potaskasta en tiedä,-- mutta jos et minua usko niin haepa Langford kirjakaupasta ja tutustu ennekuin todistat.

[laite]

Potaskasta en tiedä,-- mutta jos et minua usko niin haepa Langford kirjakaupasta ja tutustu ennekuin todistat.

ootas vaan, pian tulee selostusta siitä kun a) polttoväli on se joka vaikuttaa syvyysterävyyteen tai sitten vaihtoehtoisesti b) suurennussuhde vaikuttaa syvyysterävyyteen.

vetäydyn pois ->

[paulas]

ja jos olet aloittamassa ja haluat todella oppia, niin kyllä, myy kiireesti digi pois, osta 100 eurolla vanha filkkajärkkäri parilla kakkulalla ennekuin poisoppiminen vääristä tavoista on mahdotonta. Sitten lopetat kaiken kuvaamisen puoleksi vuodeksi ja piirtelet ja opettelet katsomaan ja luet kaiken ja katsot kaiken mitä saat valokuvauksesta käsiisi. Sitten määrität projektin, esim. sama maisema täsmälleen samasta paikasta+joku henkilö siinä ja kuvaat vuoden. Sitten alat valokuvauksen opettelun.
Tämä siis jos haluat oppia kuvaamaan. Muussa tapauksessa nauti mukavasta harrastuksesta ja anna kameran ottaa kivoja kuvia.

Tulipahan tämän mukaan selväksi, että minä ainakin kuulun ryhmään, joka "ei halua oppia kuvaamaan", "vaan antaa kameran ottaa kivoja kuvia".... Opin siis luokittelemaan itseni.

[jorepuusa]

Potaskasta en tiedä,-- mutta jos et minua usko niin haepa Langford kirjakaupasta ja tutustu ennekuin todistat.

ootas vaan, pian tulee selostusta siitä kun a) polttoväli on se joka vaikuttaa syvyysterävyyteen tai sitten vaihtoehtoisesti b) suurennussuhde vaikuttaa syvyysterävyyteen.

vetäydyn pois ->

joo kyllä minä sen tiedän että matemaatikot poistivat varmistimen, mutta sanonkin että "noin oikaisten"-- median koko vaikuttaa syvyysterävyyteen, jotta amatöörin on helpompi oivaltaa....

9x12 palkissa on ihan toisenlainen syvyysterävyysjutska kuin Minoxissa. Ja joo kyllä mä ne jutut osaan laskea. Mutta tässä puhutaankin nyt käytännöstä, eikä optisista laskuista.
Vähän niinkuin tuolla voikukkapuolella.

[Annukka]

Tässä.
Langford, ----Basic ja Advanced Photography

Ja jos olet aloittamassa ja haluat todella oppia, niin kyllä, myy kiireesti digi pois, osta 100 eurolla vanha filkkajärkkäri parilla kakkulalla ennekuin poisoppiminen vääristä tavoista on mahdotonta. Sitten lopetat kaiken kuvaamisen puoleksi vuodeksi ja piirtelet ja opettelet katsomaan ja luet kaiken ja katsot kaiken mitä saat valokuvauksesta käsiisi. Sitten määrität projektin, esim. sama maisema täsmälleen samasta paikasta+joku henkilö siinä ja kuvaat vuoden. Sitten alat valokuvauksen opettelun.
Tämä siis jos haluat oppia kuvaamaan. Muussa tapauksessa nauti mukavasta harrastuksesta ja anna kameran ottaa kivoja kuvia.

Mitenkään vähättelemättä ammattitaitoasi ja kouluttajankokemustasi, Jore, oletko oikeasti sitä mieltä että jotain asiaa voi opetella ja omaksua vain yhdellä ainoalla ja oikealla tavalla?
En haluaisi panna pakkia päälle sen sijaan, että nyt tunnen oikeasti edistyväni. Luen toki ja sovellan, mutta kun tuo leipätyö haittaa hauskaa harrastusta. Perhekin joskus ruikuttaa murua rinnan alle. No, nämä on sellaisia maallisia harhoja.
Tuntuisi vähän niinkuin vapaaehtoiselta selibaatilta lakata kuvaamasta puoleksi vuodeksi. Ehkä se kirkastaisi sielun?
--------

Pelkästään kuvaamalla omalla kamerallaan ei opi kuvaamaan.
Valokuvauksessa kamera on vain laatikko, jossa on reikä.
Kuvat syntyvät kuvaajassa ennen kuvaamista. Joskus vuosia ennen sulkimen painallusta.
Jos taas haluat näppäillä mummista kuvan ja olla onnellinen siitä että kuvassa näkyy jotain, et luultavasti tarvitse minkäänlaista opastusta, kamera ottaa kuvan puolestasi.

Ei tuo minun Nikonini kehotuksista huolimatta hyllyltä lähde laukkaan ja napsi mennessään loistokuvia. Ehken osaa oikealla tavalla sitä motivoida? Mummosta kerkesin, kiitos kysymästä, ottaa muutaman kuvan ( kameran suosiollisella avustuksella tosin) ennen hänen siirtymistään ikikameran kuvattavaksi.

Ammattilainen, KOULUTETTU ammattilainen ei opettele mitään kantapään kautta. Valokuvakoulutus on jotain aivan muuta.
Ja siellä kulttuurihistorialla ja yleissivistyksen kartuttamisella ja piirtämisellä yms ei suinkaan ole pienin osuus.

---------
Oppivatko ammattikuvaajat kuvaamaan vain teoretisoimalla? Eikö kokemus opeta siellä puolen?
Tässä on koko ajan sellainen ristiveto, että verrataan ammattilaisia harrastajiin. Itse en voi puhua muuta kuin harrastajan suulla. Kunnioitan tietenkin kovasti ammattinsa osaavia valokuvaajia, enkä väheksy heidän taitojaan

-----------

Tässä, järjestä paikka, jossa kurssilaisten verran tietokoneita ja videotykki. Kurssilaisia korkeintaan 10.
kaksi+kaksi päivää, väliin kahden viikon tauko jolloin kotitehtävät.
Kaksi päivää ilman tuntirajaa maksaa 1000 euroa, yleinen taksa.

Eli kurssi kustantaisi 200 euroa per osanottaja jo ilman paikan vuokraa. Kiinnostaisiko näitä isoja talleja ( Canon, Nikon, Monica, Sony ) tulla sponsoroimaan? Kurssilaiset voisivat kokeilla uusia kameramalleja, kenties digijärkkäreitäkin. Mehän olemme sellaisia välineuskovaisia, että joku voisi vaikka uusia kalustonsa. Idean saa vapaasti toteuttaa joku, jolla on resursseja ja/tai kontakteja

Annukka

[mustis2]

Suurehkoilla? Miten suurilla ja miten suuri syvyysterävyys mielestäsi digilläsi syntyy laajakulma-asennossa? Miksi kokeilet eri kokoisilla, haetko siten jotain erityistä? Luuletko että consumerdigin kennolla kannattaa kokeilla monilla eri suurehkoilla aukoilla saadakseen pienen syvyysterävyyden?

En tiedä numeroarvoja tarkkaan, sen takia täytyy kokeilla ja opetella. Itse asiassa toissa viikonloppuna kuvailin omenapuun kukkia juuri syväterävyysopettelumielessä.

Kyllä luulen, että opettelumielessä kannattaa samasta kohteesta ottaa muutama kuva eri arvoilla ja vertaillaniitä. Miksei tosimielessäkin, jos haluaa ikuistaa kohteen kunnolla, eikä väline ole (vielä) niin hyvin hallinnassa, että työskentely sen kanssa toimisi kuten ajatus.

Näiden digicamera.netin juttujen inspiroimana olen muuten ajatellut mennä syksyllä jollekin kuvauskursseille opettelemaan perusjuttuja. Omasta mielestä oppi menee kumminkin paremmin perille kun on ensin itse omin päin tutustunut aiheeseen ja tehnyt oikein ja väärin.

Suurennan sitä voikukkaa, jonka tulisi olla terävä ja sen yläpuolella takana olevaa maisemaa, jonka tulisi olla sumea.

Miten suurennat sitä, puhehan oli n. metrin leveästä alueesta jolla kasvaa voikukkia...eikö.
Millainen on sumea tausta.?

painan kameran suurennusnappia ja nuolinappuloilla ohjastan ruudulla näkyvän alueen siihen kohtaan sillä metrin levyisellä kukkapenkillä, jota haluan tarkastella lähemmin. Vieritän kuvaa vaikka vasemmasta reunasta oikeaan reunaan ja katson, että miltä näyttää.

Koska digin etsinnäyttö kääntyy ylöspäin, ei tarvitse olla nurmikolla rähmällään, vaan kameraa voi pitää maan rajassa ja olla itse vain kyykyssä.

-------
Eli digi ratkaisee kuvausasennon? Kun digi on tullut ei tarvitse olla kuvatesaan esim rähmällään. Onko se merkittävä etu?

Digin kanssa voin olla joko kyykyssä tai rähmälläni. On se etu kun saa valita. Toinen esimerkki lcd-etsimen eduista: Jos pitää kuvata vaikka väkijoukon yli jotain kamera nostettuna pään yläpuolelle niin voin kääntää näytön alaviistoon ja sitä kautta katsoa, että kuvaan tulee sitä, mitä on tarkoitus ja voipa tuloksen tarkistaa saman tien. Filmipokkarilla piti vaan kuvata ja toivoa, että kuvaan tulee jotain - tarkistaa tuloksen sitten kun kuvat sieltä valokuvaamosta saa.

LCD-etsimen huonoja puolia ovat pimeässä tai kirkkaassa valossa kuvaus. Pahimmassa tapauksessa ei näy mitään.

Mutta entä jos opettelee valottamaan oikein? Ja säätämään kontrastia? Oliko dialla suurempi dynamiikka kuin digillä mielestäsi?

Juu, kyllä pitää opetella. Mielestäni filmillä on suurempi dynamiikka, mutta digin muut edut painavat vaakakupissani enemmän. Toivon mukaan digeissä tapahtuu vielä kehitystä tuolla saralla.

Ja näkeehän filmikamerassakin etsimessä mitä kameran edessä on, mikä siis on ero digiin.?

Kyllä näkee ja paljon paremmin eri olosuhteissa kuin lcd-etsimestä. Filmikameran etsintä ei taas voi käännellä eri suuntiin ja siispä filmikameran etsin määrää kuvausasentoa enemmän kuin digin kääntyilevä näyttö.

No ei joka kuvan kohdalla ahaa-elämyksistä pääse nauttimaan. Osassa sentään.

-----
Onko siis screenillä oleva kuva yllätys? Auttaako yllätyksen silmäily ja suurentaminen oppimaan kuvaamista.?

Kun sitä yllätys-sanaa nyt niin kovasti tingataan niin sanotaan vaikka, että se on katsetta näyttöön käännettäessä pienenpieni jännityksen aihe, yllättääkö tulos positiivisesti vai negatiivisesti. Kyllä siitä ainakin näkee, että menikö pieleen.

Sinä kuvaamisen opettaja, onko sinusta etu, että oppilaiden otoksia voi ruotia ja ojentaa heti paikan päällä niitä otettaessa vai onko parempi odotella seuraavaan oppituntiin kunnes kuvat ovat tulleet kehityksestä, sulatella asiaa?

Jos on kuvattu (nopeasti) liikuvaa kohdetta, niin näkee saman tien, kuinka hyvin osui kohdilleen. Ammattilaiselle on varmaan ihan selvää saada nappiosuma, mutta mulle ei.

Osuuko liikkuva vain sattumalta kohdilleen? Voiko sitä opetella ja voikos sitä opetella vain digillä koska liikkuva kohde on joka tapauksessa häipynyt jo pois. Missä on siis ero filmiin?
Ovatko ammattilaiset opetelleet katsomalla kuvaa ruudulta ja sitten koettaneet uudestaan kunnes osuu kohdalleen?

Ei siinä opettelussa muuta eroa ole kuin että digillä näkee tuloksen saman tien.

[jorepuusa]

Mitenkään vähättelemättä ammattitaitoasi ja kouluttajankokemustasi, Jore, oletko oikeasti sitä mieltä että jotain asiaa voi opetella ja omaksua vain yhdellä ainoalla ja oikealla tavalla?

------------
Valokuvakoulutusta perustasolla annetaan sadoissa paikoissa ympäri maailmaa. Useimmissa paikoissa perusteet opitaan varsin samalla tavalla.
-----------

Oppivatko ammattikuvaajat kuvaamaan vain teoretisoimalla? Eikö kokemus opeta siellä puolen?

-----------
Tottakai valokuvakouluissa kuvataan ja paljon kuvataankin. Mutta ei siten että katsotaan screeniltä onnistuiko???
Kuvaajat opetetaan hakemaan kuva, jota tarvitaan. Ammattilaisen työssä ei sattumalla ole sijaa.

Eli kurssi kustantaisi 200 euroa per osanottaja jo ilman paikan vuokraa.

----------
Yhdessä illassa kapakassa ja sen päälle ajamalla taksilla saa helposti 100 euroa menemään taivaantuuliin, so!!!!!!

[jorepuusa]

En tiedä numeroarvoja tarkkaan, sen takia täytyy kokeilla ja opetella. Itse asiassa toissa viikonloppuna kuvailin omenapuun kukkia juuri syväterävyysopettelumielessä.

Eikö kannattaisi opetella esim Langfordista ao asia kunnolla ja katsoa oman kameran manuaalista syvyysterävyystaulukko. Mitä sitä kokeilemalla opettelemaan?

Kyllä luulen, että opettelumielessä kannattaa samasta kohteesta ottaa muutama kuva eri arvoilla ja vertaillaniitä.

Jos osaat asian ei sinun tarvitse haeskella vaan voi keskityä luomaan kuvaa.

Näiden digicamera.netin juttujen inspiroimana olen muuten ajatellut mennä syksyllä jollekin kuvauskursseille opettelemaan perusjuttuja. Omasta mielestä oppi menee kumminkin paremmin perille kun on ensin itse omin päin tutustunut aiheeseen ja tehnyt oikein ja väärin.

-----
Olen täysin erimieltä. Suurin työ kursseilla on ensin poisopettaa väärät maneerit.Eikä siinä aina edes onnistu. Tabula Rasat oppivat parhaiten.
------

Painan kameran suurennusnappia ja nuolinappuloilla ohjastan ruudulla näkyvän alueen siihen kohtaan sillä metrin levyisellä kukkapenkillä, jota haluan tarkastella lähemmin. Vieritän kuvaa vaikka vasemmasta reunasta oikeaan reunaan ja katson, että miltä näyttää.

--------
Tuota tuota...se kurssi. En nyt tästä enempää, etten tahtomattani sano ilkeästi.
----

Digin kanssa voin olla joko kyykyssä tai rähmälläni. On se etu kun saa valita.

------
Eikö filkkakameralla voi valita kuvausasentoa, ainakin minä olen valinnut 30 vuotta.
-----

Filmipokkarilla piti vaan kuvata ja toivoa, että kuvaan tulee jotain - tarkistaa tuloksen sitten kun kuvat sieltä valokuvaamosta saa.

-----
Voi ostaa vanhan järkkärin josta lähtee prisma pois. Tähyslasi ajaa kuvaamasi asian.
-----

Kun sitä yllätys-sanaa nyt niin kovasti tingataan niin sanotaan vaikka, että se on katsetta näyttöön käännettäessä pienenpieni jännityksen aihe, yllättääkö tulos positiivisesti vai negatiivisesti. Kyllä siitä ainakin näkee, että menikö pieleen.

----
Jep mutta eikä voisi kuvata jo niin ettei kuva ole yllätys. Kuvaamisenhan pitäisi olla harkittua, jos kuvaisin silmät kiinni olisi kuva aina yllätys.
-----

Sinä kuvaamisen opettaja, onko sinusta etu, että oppilaiden otoksia voi ruotia ja ojentaa heti paikan päällä niitä otettaessa vai onko parempi odotella seuraavaan oppituntiin kunnes kuvat ovat tulleet kehityksestä, sulatella asiaa?

--------
Opiskelijat kehittävät itse filmit jos filkalla kuvataan ja niinhän aluksi aina tehdään. Ei alan laitoksissa filmejä viedä kehitykseen jonnekin muualle.
Valokuvaus on myös ns. drilliharjoituksia, siinä digi antaa kiistatta edun. Mutta vain prosessin nopeuden suhteen, ei muutoin.

[mustis2]

oikeastaan digi(pokkari) on ihan järkyttävän huono tuohon liikkuvien kohteiden kuvaamiseen. pannaamisesta ei tule mitään (johtuen lcd-näytön viiveestä) ja optiset etsimet ovat yleensäottaen _todella_ surkealaatuisia.

Optiset etsimet ovat samoja kuin filmipokkareissakin.
Laukaisuviive on kyllä hankala.
Pieni viive on automaattifilmipokkarissakin, pienempi toki kuin digissä.

[mustis2]

Ammattilainen, KOULUTETTU ammattilainen ei opettele mitään kantapään kautta.

No älä nyt, kyllä minkä tahansa alan ammattilainen joskus tekee virheitä ja oppii niistä.

[mustis2]

Kurssilaiset voisivat kokeilla uusia kameramalleja, kenties digijärkkäreitäkin.

Vaahtosin juuri tuolla MINOLTA-foorumilla, että digicamera.netillä olisi tässä kaluston kokeilussa ja vertailussa mahdollisuus osoittaa voimansa: palstan lukijoilla on varmaan jos jonkinlaista kameravempelettä ja mahdolliseen miittiin olisi mahdollisuus kerätä kokeiltavaksi yhtä sun toista kameraa + lisähärveliä vaikkapa ostopäätöstä hautovien iloksi.

[mustis2]

Eikö kannattaisi opetella esim Langfordista ao asia kunnolla ja katsoa oman kameran manuaalista syvyysterävyystaulukko. Mitä sitä kokeilemalla opettelemaan?

Menen mieluummin vaikka jollekin kurssille ja opettelen käytännössä. Jos tämä olisi duuni niin ei olisi varaa erehdyksen kautta opetella, mutta kun ei ole duuni.

Jos osaat asian ei sinun tarvitse haeskella vaan voi keskityä luomaan kuvaa.

Pitä opetella ennen kuin osaa.

Olen täysin erimieltä. Suurin työ kursseilla on ensin poisopettaa väärät maneerit.Eikä siinä aina edes onnistu. Tabula Rasat oppivat parhaiten.

Ole hyvä vaan, olen silti omaa mieltäni. Siitähän minä kurssiopettajalle rahaa maksan, että se opettaa.

Tuota tuota...se kurssi. En nyt tästä enempää, etten tahtomattani sano ilkeästi.

älä suotta pidättele.

Eikö filkkakameralla voi valita kuvausasentoa, ainakin minä olen valinnut 30 vuotta.

Eipä kjääntynyt mun Olympus-pokkarin etsin mihinkään.

Voi ostaa vanhan järkkärin josta lähtee prisma pois. Tähyslasi ajaa kuvaamasi asian.

Varmasti voisi, vaan en osta.

Jep mutta eikä voisi kuvata jo niin ettei kuva ole yllätys. Kuvaamisenhan pitäisi olla harkittua, jos kuvaisin silmät kiinni olisi kuva aina yllätys.

Kun ei osaa niin tulee yllätyksiä. Tulee joskus ammattilaisillekin. Harvemmin tietty kuin harrastelijoille.

Opiskelijat kehittävät itse filmit jos filkalla kuvataan ja niinhän aluksi aina tehdään. Ei alan laitoksissa filmejä viedä kehitykseen jonnekin muualle.

Värikuvien kehitys taitaa olla turhan vaativaa harrastelijoiden iltakouluun, joka taas olisi mulle sopiva.

[PekkaM]

Lopeta nyt jo "jorepuusa". Vaikuttaisi siltä, että pyrkimyksesi on lähinnä latistaa kokeilunhalu ja viedä ilo valokuvauksesta pakottamalla se tarkalleen sinun oikeaksi kokemaasi toimintamalliin.

[jorepuusa]

Kurssilaiset voisivat kokeilla uusia kameramalleja, kenties digijärkkäreitäkin.

palstan lukijoilla on varmaan jos jonkinlaista kameravempelettä ja mahdolliseen miittiin olisi mahdollisuus kerätä kokeiltavaksi yhtä sun toista kameraa + lisähärveliä vaikkapa ostopäätöstä hautovien iloksi.

Oh boy, voisiko siellä samalla kokeilla sampanjavispilää, munankuoren sähköistä rei-itintä, uusinta leipäkonetta, golfpallo-onkea, väitellä kaiutinmallien paremmuudesta, PC:n ja MAC:in eroista, keskustella maataloustuista jne....

Mutta mites tuo valokuvaus, siis ne hassut laput, joissa on kuvia?
Mites ois semmonen miitti, missä ei olisi ainuttakaan kameraa esillä mutta jumalattomasti kuvia ja jossa ammuttaisiin aamulla navetan takana kaikki, jotka sanovat sanankin kameroiden ominaisuuksista?????

Istuin kerran Lucien Clerquen kanssa kahvilla 70 luvulla ja erehdyin kysymään millä kameralla hän kuvaa.
Mies katsoi minua kuin vähämielistä ja sanoi sitten, ettei muista, mutta siinä oli hänen mielestään joku objektiivi edessä kiinni. MOT

[Annukka]

----------
Yhdessä illassa kapakassa ja sen päälle ajamalla taksilla saa helposti 100 euroa menemään taivaantuuliin, so!!!!!!

Varmaan kurssisi ovat hintansa arvoisia, mutta sadalla eurolla ruokin perhettäni kaksi viikkoa - en ole ikinä kuluttanut sellaista summaa kapakassa ja/tai pirssillä ajellen. Itsekukin elää suu säkkiänsä myöten.
Joku nokkela voi tässä välissä huomauttaa, kuinka paljon digikameran hankkiminen maksaa. Siihen säästin, tinkien sitten monesta muusta. Se lienee yleinen tapa meillä taviksilla.

En käy inttämään enää enempää, meistä kukin tulee uskollaan autuaaksi.

Hyvälle ja kukkarolleni sopivalle kurssille lähtisin oitis. Mutta kuvaisin sielläkin sitkeästi omalla kamerallani.
Askarruttava ajatus, oliko Salon vai Sarasteen tekstistä:"Meillä kaikilla on pää täynnä kuvia, ja kun kohtaamme niitä vastaavat asiat todellisuudessa, otamme valokuvan."

Että sellaisia egotrippejä vaan kaikille. Jossain kohtaa mekaaninen toisto alkaa muuttua omaksi tulkinnaksi.

Annukka

[jorepuusa]

Lopeta nyt jo "jorepuusa". Vaikuttaisi siltä, että pyrkimyksesi on lähinnä latistaa kokeilunhalu ja viedä ilo valokuvauksesta pakottamalla se tarkalleen sinun oikeaksi kokemaasi toimintamalliin.

Oletko tosissasi?
Siis minun pitäisi mielestäsi lopettaa kirjoittaminen
tähän threadiin ja foorumille?

...ja nimeni on jorepuusa, minkäs sille mahtaa, yhtä vähän kuin sinä PekkaM:lle. C`est la vie. Täytyy vaan kestää. Nomen est omen.

[PekkaM]

Lopeta nyt jo "jorepuusa". Vaikuttaisi siltä, että pyrkimyksesi on lähinnä latistaa kokeilunhalu ja viedä ilo valokuvauksesta pakottamalla se tarkalleen sinun oikeaksi kokemaasi toimintamalliin.

Oletko tosissasi?
Siis minun pitäisi mielestäsi lopettaa kirjoittaminen
tähän threadiin ja foorumille?

Ei vaan jatkuva itsesi jalustalle asettaminen ja muiden mielipiteiden väheksyminen. Luulisi, että kaltaisellasi kovalla ammattilaisella olisi parempaakin tekemistä kuin ilmaiseksi luennoida laumalle harrastelijoita siitä, mikä kaikki on väärin heille tärkeässä harrastuksessa.

[adapteri]

Annukka,

Puusa "kouluttaa" ihan eri valokuvaajia, kuin mitä me harrastajat olemme. Puusa kouluttaa niitä koiria, jotka toimivat kuvatoimistojen kuvanoutajina. He eivät oikeasti kuvaa, heille sanotaan, mitä pitää tuottaa ja he hakevat kuvan. Jorehan juuri todisti, että siitä kuulantyöntäjästäkin haetaan juuri se yksi kuva. Kyse on siis koirarodusta, kuvannoutajasta.

Me amatöörinäppäilijät menemme jonnekin ja aloitamme näppäilyn. Sitten mietitään, voisiko kuvaa ottaa jotenkin toisinkin. Sitten taas räpsitään ja taas mietitään. Mitä sillä aukolla tai ajalla on väliä? Mitä väliä on sumealla taustalla? Tulkoot mitä tulee. Joskus se on nättikin se kuva.

Sitten kotona taas ihaillaan kuvia. Tulipas nättejä kukkia ja heinäsirkkoja. Enkä muuten varmasti mene noutamaan kuvaa vaan räpsin menemään tunnelman mukaan.

[PekkaM]

Digipokkari on ihan ok peli kuvien ottamiseen ja niin kuin sanoit niin kaikilla on omat tarpeensa.
Esim. Pekka Saarisen galleriasta voi kaikki todeta että pokkarilla syntyy osaavissa käsissä hienoa jälkeä.

Saarisen Pekan foorumikin on katsastamisen arvoinen, joskin keskittyy lähinnä raudan osalta Canoniin (kuvia saa toki arvioida ja lähettää muidenkin merkkien käyttäjät): http://photography-on-the.net/forum/

Todella asiallinen suhtautuminen aivan aloittelijoihinkin tuolla. Foorumi on erittäin aktiivinen (ainakin kun Jenkkilässä on päivä) ja kirjoittajissa on paljon kiistattomia ammattilaisia hyvällä asenteella!

[jorepuusa]

Varmaan kurssisi ovat hintansa arvoisia, mutta sadalla eurolla ruokin perhettäni kaksi viikkoa - en ole ikinä kuluttanut sellaista summaa kapakassa ja/tai pirssillä ajellen. Itsekukin elää suu säkkiänsä myöten.

--------
Älä sure, minä jaan lehtiä ja mainoksia yöllä, että pystyn opettamaan, senverran surkeat liksat siinä hommassa on kerran viikossa sähläävällä tuntiopettajalla.

Erillis Kursseista ottaa järjestäjä leijonanosan siis esim TAIK tms.
Operessu saa silakan ja kupin kahvia.
Mutta kyllä mulle silti sopisi vetää muutaman tuhannen euron kurssi
ihan vaan valokuvauksen kannalta. Saisi maksuun viiden vuoden takaisia verorästejä. Verottajalla kun on hassu tapa mätkäistä entisiä yksityisyrittäjiä vielä vuosia firman alasajon jälkeen.

Rahaa valokuvauksesta saa vain jos osaa muutakin kuin valokuvata, enkä hygieniasyistä viitsi nyt kertoa mitä...
Mutta sinut poislukien uskon että on monta napakkaa insinöörinalkua jolla tuo satanen olisi taskussa jos halua oppimiseen olisi, epäilen ettei ole ja siinä koko homman pointti.

En käy inttämään enää enempää, meistä kukin tulee uskollaan autuaaksi.

------
Hmm, valokuvauksen matematiikka ja perusteet eivät ole uskon asia, ja mulle pakanalle ei tuo uskonto muutenkaan ole kovin tärkeää.

Hyvälle ja kukkarolleni sopivalle kurssille lähtisin oitis. Mutta kuvaisin sielläkin sitkeästi omalla kamerallani.

--------
Tuskimpa sitä kukaan estäisi. Kun osaa,-- saa miltei laatikolla kuin laatikolla kuvia, mutta tuo osaamisen hankkimistapa on se joka tässä puhuttaa, ei se pikku läpyskä joka optiikan takana valoa odottaa.
--------

Jossain kohtaa mekaaninen toisto alkaa muuttua omaksi tulkinnaksi.

-------
Ihankuin tuo olisi minulle muistoksi.
Voi sen sanoa niinkin että yleensä oma tulkinta on mekaanista toistoa, eikä aina oman itsen......