Valokuvaamisen kivijalka / sananjalka

[jorepuusa]

1. Välineen täydellinen hallinta on tärkeää. Oli kamerasi mikä tahansa, et voi viedä ajatustasi kuvasta toteutukseen saakka mallikkaasti ja siten, että kuva vastaa ennakkoajatustasi, jos kamera ohjaa toimintaasi.
Analogiset aukon ja ajan säätimet olisivat helpoiten hallittavissa,-- toivottavasti digeihin alkaa tulla takaisin analogisen maailman perusratkaisuja, vaikka kuvan muodostustapa onkin digitaalinen.
Ammattilaiset tuntevat pelkin sormin,- mikä aukko ja aika on valittuna ja pystyvät / pystyivät katsomatta kiekkoihin/renkaisiin valitsemaan ajan ja aukon kun perusvalotus oli haettu.
Silloin kerrotaan kameran avulla oma visio, ilman että kamera kuvaisi itsekseen jotain.

2. Kamera on vain väline ja kameran tärkeimpiä ominaisuuksia on sen ergonomia. ( ja kameran ergonomian soveltuminen käsiisi ja kasvoihisi.)
Olisi hyvä, että kameran voisi laukaista ns. “oikein” eli puristaa kameraa tasaisesti haluamallaan hetkellä kummallakin kädellä, jolloin etusormen ylin nivel laukaisee kameran.
Samaten on hyvä, jos kykenee katsomaan etsimeen oikealla silmällä ja antaa samalla vasemman silmän näkökentän lisätä tarvittaessa kuvaan asioita.
Kameran kanssa kannattaa vaikkapa “nukkua”, ja kosketella sitä ilman kuvaamistarkoitusta ja hakea asentoa ja laukaisua yhä uudestaan.
Jatkuvasti haussa oleva ja vaihtuva laukaisutapa ja kameran kiinnipitäminen rajoittaa toimintakykyä. Katso miten kirvesmies toimii esim. vetäessään naulaa laudasta, hän tekee sen aina samalla tavalla.

3. Valokuvaus on siis ajatuksen ( ennakkosuunnitelman) siirtoa välineen avulla kuvaksi. Kun katsomme aktiivisesti niin näemme enemmän.
Silloin meillä on oltava keino välittää ajatuksemme kolmiulotteisen näköiseksi kaksiulotteiseksi muutuvaan kuvattuun kuvaan.
Kuvaaja näkee kuvaustilanteessa kolmiulotteisen miljöön, joka kuvaushetkellä muuttuu kaksiulotteiseksi. On kyettävä tuottamaan kolmiulotteisuuden illuusio, jotta kuvan katsojan elämys olisi voimakas.

4. Kolmiulotteisen elämyksen aikaansaamiseen tarvitaan perussommittelukeinoja, todellista ymmärrystä optiikan vaikutuksesta kuvaan ja niiden lisäksi oivallusta aukkosarjan kuvaa muuttavasta vaikutuksesta.

Sommittelun peruskeinoja ovat mm: kehystys, etualan liioittelu, suorakulmaisen kolmion käyttö suorakaiteen sisällä, optinen keskipiste, rule of thirds eli kuvan jakaminen kolmasosiin ja tärkeän aineksen sijoittaminen kolmanneksille ja niiden leikkauspisteisiin, halkaisijalla tapahtuva liike joko alas vasemmalle tai ylös oikealle, liikkeen illuusion tuottaminen antamalla kohteelle tilaa tai sulkemalla kohteen liike, metaforan käyttö kuvan sisällä eli vertaaminen ja materiaalikontrastin ja valokontrastin kuvaa muokkaava vaikutus sekä mittakaavan vaihtelun kanssa kuvan sisäisen rakenteen muovaaminen jne.

5. Aukkosarjan oivaltaminen ja automatisointi on äärettömän tärkeää, aukko ja aika eivät ole pelkästään tuotetun negan / dian /tiedoston ns. "oikean valotuksen" kannalta tärkeitä, vaan liittyvät ratkaisevasti visuaaliseen ilmaisuun ja viestin välittämiseen..
Aukkosarjalla liikutaan siten, että haetaan "oikea"perusvalotus ja oma tarina kerrotaan sitten aukkosarajan ääripäissä, jotta ilmaisukin äärimmäistyy.
Oivalletaan aukkosarjan kompromissit (esim hitaan suljinajan usein tuottama laukaisuepäterävyys/suuri syvyysterävyys) ja opetellaan toimimaan äärimmäisillä suljinajoilla ja isoimmilla ja pienimmillä aukoilla ja ennekaikkea opitaan, miten omaan tarinaan kuuluu kiinteänä osana tarkennuksen keskittäminen / fokusointi siihen, mikä tarinassa on oleellista ja toisaalta epäterävyyden keskittäminen siihen, minkä on oltava mukana,-- mutta 3D vaikutelman vuoksi epätarkkana.

6. Otetaan edelliseen esimerkki lehtikuvauksen arkipäivästä: Meillä on tilanne jossa kuvataan, vaikkapa kaupunginhallituksen kahta puheenjohtajaehdokasta.
Lhetemme kannalta on tärkeää, että kerromme toisesta henkilöstä enemmän, siispä haemme aukkosarjasta sen suljin ja aukkoyhdistelmän, jolla tärkeämpi henkilö on skarppi ja hänen vierellään istuva kilpailijansa on tunnistettavissa epäterävänäkin. Nyt kuva voidaan otsikoida sen tuottaman visuaalisen vaikutelman perusteella ja samalla kuva on synkronissa jutun sanoman kanssa.

[adapteri]

Säännöt on tehty rikottaviksi, siksi kameroissa on automaatti, jotta sillä voi rikkoa kerralla kaikkia noita sääntöjä.

On monta tapaa "opettaa". Puusan tapa on kaataa tynnyrillinen kylmää vettä harrastajan niskaan. Kolmannella kerralla joko luulee tottuneensa siihen tai sitten on keksinyt kääriytyä suojamuoviin.

Minusta tuo tapa sopii johonkin opetustilanteeseen. Tällä foorumilla se on vähän raskas. Jore, kokeilepa niin, että jaat tuon "opetuksen" tynnyrillisen kuuteen ämpärilliseen. Tee vedestä vähän lämpimämpää inhimillisemmällä lähestymistavalla. Näytä esimerkkikuvapari joka kohdassa. Kerro, miten itse olet tehnyt väärin ja oikein.

Jossain keskustelussa täällä todettiin, että suomalaisten sivistystaso on noussut. Se ei ole nostanut itsekritiikkiä eikä opettanut kritisoimaan muiden ajatuksia. Tuollaiset ajatukset vaietaan kuoliaaksi. Miten sinunkin sanomaasi voi kritisoida? Yhtään virhettä sieltä tuskin löytää vaikka suurennuslasilla hakisi. Silti rivien välissä siinä on jotakin, joka latistaa harrastajan innon.

Harrastajan tai "taidevalokuvaajan" ei tarvitse tehdä noin. Jokaisessa kohdassa saa poiketa ja kannattaa poiketa noista säännöistä. Tietysti on hyvä, jos sen tekee tietoisesti, mutta mitä se haittaa, vaikka sen tekisi vahingossakin.

Kaikki harrastajat, nyt kamerat laulamaan. Monellako kombinaatiolla ja permutaatiolla noita sääntöjä voi rikkoa?

[4x5]

Minusta tuo Joren esittämä on mainiota perustietoa kuvauksesta, jota jaksaa kyllä lukea useampaankin kertaan. Itse asiassa Joren tekstit saavat useammalla lukemiskerralla aina syvemmän merkityksen.

Asioita voi tietysti lähestyä Adapterin esittämällä tavalla, rikkomalla sääntöjä. Sitä ennen on kuitenkin oltava tiedossa mitä rikkoo, ja toiminnan mielekkyyttä edesauttaa myös tieto siitä miksi rikkoo.
Yleisesti ottaen on mielekkäintä nousta tyvestä puuhun :-)

[pahvi]

Ehkäpä pienet otsikot joka kohdalle auttaisivat muistamaan paremmin itse kuvaustilanteessa.

1) välineen hallinta

2) suoritusrutiini

3) ..


-Janne