Vuoden Luontokuva 2014

Mikä tahansa kuvaukseen liittyvä, häät, koulukuvaukset, tekijänoikeudet, kuvaajan/kuvattavan oikeudet jne. jne.
nomad
Viestit: 20313
Liittynyt: Huhti 26, 2007 16 : 22

Viesti Kirjoittaja nomad »

ppotka kirjoitti:
iruuska kirjoitti: En tietenkään halua kuulostaa ylimieliseltä, mutta minua on luon/lintuharrastajana kuvaamisen ohessa ihmetyttänyt, miten paljon lintujen / luonnon kuvaaminen voi herättää innostusta, mutta itse luonto/linnut valitettavan harvoin aidosti kiinnostavat kuvaajia. Tämä heijastuu asenteena ja käytöksenä sellaisissa kuvaustilanteissa, missä on esimerkiksi julkkislintu (pöllöt on loistava esimerkki) ja paljon muita kuvaajia.
Suurimmalle osalle kuvaajista kysymys on bongaamisesta. Et ole mitään ellei sinulla ole kuvia siitä, tästä ja tuosta, etkä ole ollut siellä, täällä ja tuolla kuvaamassa. Se ajaa eteepäin, kunnes koko sarja on kerätty ja elämän tarkoitus selvillä.

Olin eräässä luontokuvatapahtumassa, jossa innokas harrastaja näytti kuviaan. Lintu A, lintu B, lintu C, lintu D, lintu E.... hän oli todellakin kuvannut tosi monta eri nimistä lintua, sitä samaa loputtomiin, tylsyyttä kuuntelin silmät kii...

Ammattikuvaajat ymmärrän, mutta harrastelijoiden osalta olen ihmetellyt tuota halua viettää lukemattomia päiviä ja öitä kojuissa. Onhan se mahdottoman sitä samaa touhua pidemmän päälle, koska ne harvinaisemmat ovat harvinaisempia.
Liikuskelen säännöllisesti yhden lintutornin ympäristössä. Toisinaan tulee jutusteltua siellä lintuja bongaavien ihmisten kanssa ja kyllä heille lintujen näkeminen yleensä se ykkösasia on. Kuvaaminen on oheistouhua ja dokumentointia vaikka kalusto olisi komeaakin.

Meitä on moneksi. Jos itse bongaisin lintuja niin ehkäpä kiikareihin tyytyisin. Ainakin aluksi.
Cloudcity. Uuden ajan pilvipalvelu.
Munt
Viestit: 9998
Liittynyt: Joulu 31, 2008 3 : 23

Viesti Kirjoittaja Munt »

patruuna kirjoitti:Vuoden luontokuva 2014-kirjan kansikuvaksi voittaja ei kelvannut.
Olisikohan myynti kärsinyt?
Voittajakuva ei ole ollut kannessa ennenkään kovin usein. Katso vaikka googlella kuvia noista kirjoista, niin huomaat asian. Ehkä tässä on nyt joku muu selitys, kuin jokaisen vuoden voittajakuvan huonous?

http://kauppa.luontokuva.org/index.php?cPath=45

..
mremonen
Viestit: 9597
Liittynyt: Joulu 10, 2003 15 : 43
Paikkakunta: itähelsinki
Viesti:

Re: Vuoden Luontokuva 2014

Viesti Kirjoittaja mremonen »

faija45 kirjoitti:Lokkien kuvaaja on ollut kaatokännissä ja siksi kuva on sumea kun äijä on kaatuillut kamera kourassa.
Kännissähän se. Niin kuin kaikki kotkalaiset on. Tai siis wanna-be -kotkalaiset, ku hää on kymiläisii. Tupen purijoita. Tiesitkö, että tunnetuin kymiläinen on Muranen, joka taisi päästä juuri vankilasta. Ja tietysti "Lusu" Ahlqvist, joka ei päässyt kuin Parikalle, kun ammuttiin kotiovelle.

Ja sitten vielä joku sorsankuva tähän:
http://yle.fi/uutiset/elaako_suomessa_o ... io/6896699

Pojat olleet kotkalaiseen tapaan rannalla pullon kanssa.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
---
blogi
patruuna
Viestit: 15
Liittynyt: Marras 27, 2003 16 : 59

Viesti Kirjoittaja patruuna »

Munt kirjoitti:
patruuna kirjoitti:Vuoden luontokuva 2014-kirjan kansikuvaksi voittaja ei kelvannut.
Olisikohan myynti kärsinyt?
Voittajakuva ei ole ollut kannessa ennenkään kovin usein. Katso vaikka googlella kuvia noista kirjoista, niin huomaat asian. Ehkä tässä on nyt joku muu selitys, kuin jokaisen vuoden voittajakuvan huonous?

http://kauppa.luontokuva.org/index.php?cPath=45

..
Eihän kuva missään tapauksessa huono ole, sehän on taidekuva!
Kysymys onkin siitä kumpi myy paremmin luontokirjana, karhut kannessa vai Marimekon verhokangas.
Munt
Viestit: 9998
Liittynyt: Joulu 31, 2008 3 : 23

Viesti Kirjoittaja Munt »

patruuna kirjoitti:
Munt kirjoitti:
patruuna kirjoitti:Vuoden luontokuva 2014-kirjan kansikuvaksi voittaja ei kelvannut.
Olisikohan myynti kärsinyt?
Voittajakuva ei ole ollut kannessa ennenkään kovin usein. Katso vaikka googlella kuvia noista kirjoista, niin huomaat asian. Ehkä tässä on nyt joku muu selitys, kuin jokaisen vuoden voittajakuvan huonous?

http://kauppa.luontokuva.org/index.php?cPath=45

..
Eihän kuva missään tapauksessa huono ole, sehän on taidekuva!
Kysymys onkin siitä kumpi myy paremmin luontokirjana, karhut kannessa vai Marimekon verhokangas.
Enemmänkin kyse voi olla siitä, että jos/kun tuotteen kansikuva on jo nähty (TV, lehdet), niin tuote voi jäädä ostamatta siitä syystä. Valokuvia ja kuvakirjoja katsotaan sen elämyksen takia ja uusi kuva on elämys, kun julkisuudessa levinneestä voittajakuvasta uutuuden viehätys on jo kadonnut.

..
elmar
Viestit: 5254
Liittynyt: Marras 11, 2009 19 : 24

Viesti Kirjoittaja elmar »

ppotka kirjoitti:Suurimmalle osalle kuvaajista kysymys on bongaamisesta.
Kyllä. Ns. lintuharrastamisella ei ole valokuvauksellisia tavoitteita ja siksi ns. lintukuvien katselu taiteena on yhtä turhaa kuin puhelinluettelon lukeminen proosana.
Ohiampuja
Viestit: 458
Liittynyt: Tammi 04, 2005 11 : 13
Paikkakunta: Tampere

Re: Vuoden Luontokuva 2014

Viesti Kirjoittaja Ohiampuja »

Munt kirjoitti:Mieti sitä turistien määrää ja mitä kännisen molotusta lähivuosina sieltä karhukojuista kuuluu, kun kaikki wannabeet yrittää samaa...
Mahtava vinkki. Tuollainen litran viskileka mahtuu hienosti kameralaukkuun yhden telen tilalle.

Ei vaan, tuolle postaukselle tuli päivän parhaat naurut, kiitos siitä.
ppie

Viesti Kirjoittaja ppie »

ppotka kirjoitti:
iruuska kirjoitti: En tietenkään halua kuulostaa ylimieliseltä, mutta minua on luon/lintuharrastajana kuvaamisen ohessa ihmetyttänyt, miten paljon lintujen / luonnon kuvaaminen voi herättää innostusta, mutta itse luonto/linnut valitettavan harvoin aidosti kiinnostavat kuvaajia. Tämä heijastuu asenteena ja käytöksenä sellaisissa kuvaustilanteissa, missä on esimerkiksi julkkislintu (pöllöt on loistava esimerkki) ja paljon muita kuvaajia.
Suurimmalle osalle kuvaajista kysymys on bongaamisesta. Et ole mitään ellei sinulla ole kuvia siitä, tästä ja tuosta, etkä ole ollut siellä, täällä ja tuolla kuvaamassa. Se ajaa eteepäin, kunnes koko sarja on kerätty ja elämän tarkoitus selvillä.

Olin eräässä luontokuvatapahtumassa, jossa innokas harrastaja näytti kuviaan. Lintu A, lintu B, lintu C, lintu D, lintu E.... hän oli todellakin kuvannut tosi monta eri nimistä lintua, sitä samaa loputtomiin, tylsyyttä kuuntelin silmät kii...

Ammattikuvaajat ymmärrän, mutta harrastelijoiden osalta olen ihmetellyt tuota halua viettää lukemattomia päiviä ja öitä kojuissa. Onhan se mahdottoman sitä samaa touhua pidemmän päälle, koska ne harvinaisemmat ovat harvinaisempia.
Varmaan on noinkin, mutta näkisin että jakaumia on useampia.

- lintuharrastajat ja bongarit, ottavat kuvia dokumentointia ja tunnistusta varten

- lintuharrastajat jotka ovat pohjimmiltaan lintuharrastajia, mutta kiinnostus on virinnyt myös valokuvaukseen ja halutaan kuvata eri lajeja

- henkilöitä jotka ovat aloittaneet lintuharrastuksella ja lopulta taipuvat lintu ja/tai luonto valokuvauksen piiriin

- henkilöitä jotka aloittavat suoraan lintu/luonto kuvauksen ja tämä onkin sitten vaikeaa, kun pohjalta aloittaa ja mistään ei tiedä mitään

- räppäilijöitä, jotka heittelevät sitä sun tätä facebookiin, foorumeille ja sinne ja tänne. Ei paineita ja kivaa on!

- me tavalliset pulliaiset, joilla myös joskus onnistaa!

Varmaan tätä voisi vielä jatkaa ja väliinkin mahtuu monenmoista.

Itse kuulun bongariliittoon, kerään jos vain sattuu kohdalle Santahaminan, Helsingin ja Viron pinnoja, olen myös Suomen luonnonvalokuvaajien jäsen ollut jo kolmattakymmentä vuotta, olen seurannut lintujen muuttoa tunnetuilla havainnointi paikoilla ja lintuasemilla, niin Suomessa kuin ulkomailla, kierrellyt maailmalla kuvaamassa lintuja, maisemia, ollut piilo kojussa sekä Suomessa että ulkomailla, tuulessa ja tuiskussa Norjan pohjoisilla saarilla jne...

Olenko siis bongari, ehkä, mutta tylsää ei ole ollut ja joskus syntynyt ihan hyviäkin kuvia ja kokemuksia!

Ja taas olen menosa piilokojuun marraskuussa, Espanjan Pyreneille, jossa toivottavasti kohtaan yhden haaveistani eli partakorppikotkan silmätysten;-)
paaton
Viestit: 6280
Liittynyt: Elo 02, 2010 7 : 30
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja paaton »

Ne oikeat taidekuvaajat eivät ymmärrä tornissa pojottavaa telkkäkuvaajaa ja lintubongari ei taas tajua sen liike-epäterävän aidanseiväskuvan perimmäistä ideaa.
Maisemakuvaaja se vasta tonttu onkin, hääriä nyt munia myöten kylmässä meressä...
jka71
Viestit: 2091
Liittynyt: Loka 14, 2004 16 : 00
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jka71 »

ppie kirjoitti:- henkilöitä jotka ovat aloittaneet lintuharrastuksella ja lopulta taipuvat lintu ja/tai luonto valokuvauksen piiriin
Tuosta tunnistan itseni.Lintuharrastustukseni on enimmäkseen muutonseurantaa.Bongausta en koe omaksi jutukseni.Minä en saa minkäänlaista fiilistä jonkun toisen löytämästä linnusta.

Kuvaaminen on intohimo,mutta keväällä kun sattuu oikein hyvä muuttopäivä niin kamera tahtoo unohtua reppuun :) Toisaalta jos tornissa on lintuharrastajia niin en halua sohia kameran kans jokaista ohi lentävää.Silloin keskitytään havainnointiin.Yksin tornissa hiljaisempina muuttopäivinä tulee sitten vähän kuvattuakkin.Kojukuvauskin tuntuu vähän tylsältä jossa tuntuu että varsinkin keväällä aika menee hukkaan...on niin paljon muutajin nähtävää kuin kojun kuvausaukon näkymä.

Päiväperhosharrastus joka on kaikista lähinnä sydäntä on vähän eri tyyppistä.Niistä haluaa saada kuvan kauden ekoista sekä myöhäisistä havainnoista,tuoreista yksilöistä sekä kuluneista lajista riippumatta.Silloin tulee kuvattua paljon muutakin.

Talvikausi meneekin pääasissa maisemakuvaamisen parissa.
nomad
Viestit: 20313
Liittynyt: Huhti 26, 2007 16 : 22

Viesti Kirjoittaja nomad »

jka71 kirjoitti:
ppie kirjoitti:- henkilöitä jotka ovat aloittaneet lintuharrastuksella ja lopulta taipuvat lintu ja/tai luonto valokuvauksen piiriin
Tuosta tunnistan itseni.Lintuharrastustukseni on enimmäkseen muutonseurantaa.Bongausta en koe omaksi jutukseni.Minä en saa minkäänlaista fiilistä jonkun toisen löytämästä linnusta.
Ylipäätään harrastusten kuvaaminen on 99% pelkkää dokumentointia. Koira, hevos, auto, pitsinnypläys jne... Aivan sama. Kirjoitan tämän sillä, että en itsekään ole muita kummempi.
Munt
Viestit: 9998
Liittynyt: Joulu 31, 2008 3 : 23

Viesti Kirjoittaja Munt »

ppotka kirjoitti: Suurimmalle osalle kuvaajista kysymys on bongaamisesta.
Suurin osa kuvaa (tai katselee) lintuja tai perhosia tai kukkia, koska ne on niin kauniita. Niistä saa esteettistä nautintoa.

..
ppie

Viesti Kirjoittaja ppie »

nomad kirjoitti:
jka71 kirjoitti:
ppie kirjoitti:- henkilöitä jotka ovat aloittaneet lintuharrastuksella ja lopulta taipuvat lintu ja/tai luonto valokuvauksen piiriin
Tuosta tunnistan itseni.Lintuharrastustukseni on enimmäkseen muutonseurantaa.Bongausta en koe omaksi jutukseni.Minä en saa minkäänlaista fiilistä jonkun toisen löytämästä linnusta.
Ylipäätään harrastusten kuvaaminen on 99% pelkkää dokumentointia. Koira, hevos, auto, pitsinnypläys jne... Aivan sama. Kirjoitan tämän sillä, että en itsekään ole muita kummempi.
Ei se nyt ihan näin ole, tai sitten kuulun tuohon 1% joukkoon.
nomad
Viestit: 20313
Liittynyt: Huhti 26, 2007 16 : 22

Viesti Kirjoittaja nomad »

ppie kirjoitti:
nomad kirjoitti:
jka71 kirjoitti: Tuosta tunnistan itseni.Lintuharrastustukseni on enimmäkseen muutonseurantaa.Bongausta en koe omaksi jutukseni.Minä en saa minkäänlaista fiilistä jonkun toisen löytämästä linnusta.
Ylipäätään harrastusten kuvaaminen on 99% pelkkää dokumentointia. Koira, hevos, auto, pitsinnypläys jne... Aivan sama. Kirjoitan tämän sillä, että en itsekään ole muita kummempi.
Ei se nyt ihan näin ole, tai sitten kuulun tuohon 1% joukkoon.
Onnittelen. Olin juuri lisäämässä listaani suppilovahveroiden poimijat sekä junnujääkiekkoilijoiden isät. Itse olen vajonnut ei-valokuvaus harrastukseni dokumentoinnissa niin alas, että hoidan sen enimmäkseen kännykällä.

Luontokuvia arvostan suuresti, mutta en niinkään lajikuvien kannalta.
ppie

Viesti Kirjoittaja ppie »

Kukin omalla tavallaan......;-)
nomad kirjoitti:
ppie kirjoitti:
nomad kirjoitti: Ylipäätään harrastusten kuvaaminen on 99% pelkkää dokumentointia. Koira, hevos, auto, pitsinnypläys jne... Aivan sama. Kirjoitan tämän sillä, että en itsekään ole muita kummempi.
Ei se nyt ihan näin ole, tai sitten kuulun tuohon 1% joukkoon.
Onnittelen. Olin juuri lisäämässä listaani suppilovahveroiden poimijat sekä junnujääkiekkoilijoiden isät. Itse olen vajonnut ei-valokuvaus harrastukseni dokumentoinnissa niin alas, että hoidan sen enimmäkseen kännykällä.

Luontokuvia arvostan suuresti, mutta en niinkään lajikuvien kannalta.
OskuK
Viestit: 34035
Liittynyt: Joulu 22, 2003 20 : 05

Viesti Kirjoittaja OskuK »

Itse olen siinä onnellisessa asemassa että katselen valokuvia kuvina. Aika harvoin kiinostaa yhtään, mitä siinä kuvassa on. Siksi jotkut kolmimetriset Mick Jaggerin kuvat tms. herättävät hihitystä -ne kertovat kuvaajan epävarmuudesta -"josko edes aiheella korvaisi jotain päämääräni puutteesta".

Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"
mremonen
Viestit: 9597
Liittynyt: Joulu 10, 2003 15 : 43
Paikkakunta: itähelsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mremonen »

No perkele. Hän-jonka-nimeä-ei-saa-lausua piti kuvasta. Sen jälkeen kun täytin 50 olen alkanut olemaan Hänen kanssaan huolestuttavan useasti samaa mieltä. Elämän ehtoopuolella molemmat...

Ja linkki.

Jotta ketju ei mene lukkoon ja jottei kaiman kätöset väsyisi postauksien deletoinnista, pidetään keskustelu pois henkilöstä.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
---
blogi
muikkunen
Viestit: 1180
Liittynyt: Tammi 04, 2008 11 : 40

Viesti Kirjoittaja muikkunen »

mremonen kirjoitti:No perkele. Hän-jonka-nimeä-ei-saa-lausua piti kuvasta. Sen jälkeen kun täytin 50 olen alkanut olemaan Hänen kanssaan huolestuttavan useasti samaa mieltä. Elämän ehtoopuolella molemmat...
Minäkin olen aika usein samaa mieltä hänen-jonka-nimeä-ei-saa-lausua kanssa, vaikka viiteenkymppiin on vielä matkaa. Toivottavasti tämä ei tarkoita sitä että elämä olisi jo ehtoopuolella... :D

Ihan hyviä huomioita tuossa postauksessa.
ppotka
Viestit: 2419
Liittynyt: Elo 09, 2005 20 : 16
Viesti:

Viesti Kirjoittaja ppotka »

elmar kirjoitti:
ppotka kirjoitti:Suurimmalle osalle kuvaajista kysymys on bongaamisesta.
Kyllä. Ns. lintuharrastamisella ei ole valokuvauksellisia tavoitteita ja siksi ns. lintukuvien katselu taiteena on yhtä turhaa kuin puhelinluettelon lukeminen proosana.
Omista kiinnostuksen kohteistani ilmailu (ilmailuhistoria) kuuluu valokuvauksellisesti samaan kategoriaan. Vierailu osoittessa airliners.net kertonee miksi. Esim:

http://www.airliners.net/search/photo.s ... humbnails=

Pönötys maassa tai tiukasti rajattuna lennossa... Äärimmäisen tylsää, paitsi "biologisesti" tai "evolutionäärisesti" mielenkiintoiset yksilöt. Lentokonespottaajat ovat oma ryhmänsä. Kuvaustavoitteena saattaa olla esimerkiksi kuvat tiettyjen lentoyhtiöiden jokaisesta koneyksilöstä. Kuvaesitys niistä ilman musiikkia monotonisesti rekisteritunnuksia luetellen...
elmar
Viestit: 5254
Liittynyt: Marras 11, 2009 19 : 24

Viesti Kirjoittaja elmar »

ppotka kirjoitti:Omista kiinnostuksen kohteistani ilmailu (ilmailuhistoria) kuuluu valokuvauksellisesti samaan kategoriaan. Vierailu osoittessa airliners.net kertonee miksi. Esim:

http://www.airliners.net/search/photo.s ... humbnails=

Pönötys maassa tai tiukasti rajattuna lennossa... Äärimmäisen tylsää, paitsi "biologisesti" tai "evolutionäärisesti" mielenkiintoiset yksilöt. Lentokonespottaajat ovat oma ryhmänsä. Kuvaustavoitteena saattaa olla esimerkiksi kuvat tiettyjen lentoyhtiöiden jokaisesta koneyksilöstä. Kuvaesitys niistä ilman musiikkia monotonisesti rekisteritunnuksia luetellen...
Täsmälleen sama juttu. Rolls Royce Merlin V12 jytisten, auringonlaskussa immelmannia vetävä Spitfire nostaa paremmin adrenaliinitasoja kuin keskipäivän valossa kentällä pönöttävä Cessna. Maallikolle kuvassa on silti vain joku tylsä lentokone...

Edit.
Viimeksi muokannut elmar, Loka 22, 2014 19 : 03. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Vastaa Viestiin