Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

pari kysymystä:

- jos raw-kuvaa kääntäessä terävöittää kuvaa (Canonin EOS ohjelma), haittaako terävöitys jatkokäsittelyä? (tai miksi olisi hyödyllistä olla terävöittämättä tuossa vaiheessa)

- jos jpg täyskokoista kuvaa terävöittää ja sitten pienentää esim. 1024 x .. kokoon, huonontaako aiempi terävöitys pienemmän kuvan laatua?

- kuulin että selailukuvia voi tehdä muuttamalla dpi:n jonnekin 70 tasolle, kuva aukenikin kutakuinkin ruudun kokoisena. mikä idea tuossa dpin muuttamisessa on? mikä on fiksuin tapa tehdä ruudun kokoiset selailukuvaversiot?

Aina kannattaa terävöidä lopullisessa koossa.

DPI ei vaikuta kuvan kokoon näytöllä yhtään (kuvan DPI siis, näyttölaitteen DPI vaikuttaa, mutta siihen ei voi vaikuttaa:)).

Pienentelee vain haluttuun pikselikokoon, niin saa halutun kokoisen.

raamise kirjoitti:pari kysymystä:

- jos raw-kuvaa kääntäessä terävöittää kuvaa (Canonin EOS ohjelma), haittaako terävöitys jatkokäsittelyä? (tai miksi olisi hyödyllistä olla terävöittämättä tuossa vaiheessa)
- jos jpg täyskokoista kuvaa terävöittää ja sitten pienentää esim. 1024 x .. kokoon, huonontaako aiempi terävöitys pienemmän kuvan laatua?

Tämä riippu paljon jatkokäsittelystä. Yliterävöittäminen tässä vaiheessa tulee esille halona tumman ja kirkkaan rajapinnassa. Jos näitä syntyy niin tiedät että terävöitys on ollut liiallista.

raamise kirjoitti: - kuulin että selailukuvia voi tehdä muuttamalla dpi:n jonnekin 70 tasolle, kuva aukenikin kutakuinkin ruudun kokoisena. mikä idea tuossa dpin muuttamisessa on? mikä on fiksuin tapa tehdä ruudun kokoiset selailukuvaversiot?

Dpi muuttamisesta ei ole mitään hyötyä. Pienennä kuvaa muuttamalla pikselikokoa. Muuta esim pitkäsivu 800px:n kokoiseksi niin se mahtuu hyvin näytön leveyteen. Nykyään näytön leveys on yleensä yli 1000px.

Yleinen ja hyväksi havaittu tapa on terävöittää ihan viimeiseksi, kun kuva on muuten käsitelty ja pienennetty.

ehkä vähän tyhmä kysymys, mutta tällainen mielessä: kannattaako tuon selailukuvien terävöityksen kanssa hieroa joka kuvassa arvot erikseen vai säätääkö porukat terävöitystä jollakin vakiotasolla aina pienennyksen yhteydessä?
yhteen makroon saisi piennyksen, terävöityksen ja tallennuksen näppärästi yhteen. tekniikan puolella lähtötilanne (kameran terävöityksen asetus raw-kuvattaessa) on yleensä sama.

raamise kirjoitti:ehkä vähän tyhmä kysymys, mutta tällainen mielessä: kannattaako tuon selailukuvien terävöityksen kanssa hieroa joka kuvassa arvot erikseen vai säätääkö porukat terävöitystä jollakin vakiotasolla aina pienennyksen yhteydessä?
yhteen makroon saisi piennyksen, terävöityksen ja tallennuksen näppärästi yhteen. tekniikan puolella lähtötilanne (kameran terävöityksen asetus raw-kuvattaessa) on yleensä sama.

Vastaus riippunee siitä kuin paljon arvostaa omaa aikaansa ja kuinka paljon vastinetta tehdystä työstä saa. Selainkuvien terävöityksen hoidan eräajolla, mutta suurikokoiset versiot käyn läpi kuva kerrallaan.

Shuko kirjoitti:Yleinen ja hyväksi havaittu tapa on terävöittää ihan viimeiseksi, kun kuva on muuten käsitelty ja pienennetty.

Minä käytän ACR:ssa pientä terävöitystä (25,0.5,0,25).
Photosopin puolella täysikokoiseen kuvaan ennen pienennystä Smart Sharpen (70,0.5) Lightness kanavaan.
Pienennyksen jälkeen High Pass terävöitys (Radius 0.7 ja tason moodiksi normaalisti Soft Light). Joskus voin vielä rapsuttaa Sharpen Toolilla jotakin kohtaa lisäksi.
History Brush on hyvä työkalu poistaa haloja jos on tarvetta.

Olen tähän asti terävöittänyt kuvat PhotoShopilla.

Tuli tässä mieleen kokeilla RAW-kuvan terävöittämistä Nikonin ViewNX2:ssa. Asteikko vain on erilainen kuin PhotoShopissa. ViewNX2:ssa voi valita jonkin arvon välillä 0-9.

Onko mitään tapaa arvioida sitä, mikä arvo ViewNX2:ssa tuottaisi samanlaisen lopputuloksen kuin esimerkiksi se, jos PhotoShopin epäterävässä maskissa käyttää arvoja 150/1,0/10?

Brooks kirjoitti: Onko mitään tapaa arvioida sitä, mikä arvo ViewNX2:ssa tuottaisi samanlaisen lopputuloksen kuin esimerkiksi se, jos PhotoShopin epäterävässä maskissa käyttää arvoja 150/1,0/10?

Silmä.

Terävöityksen tarve riippuu monesta asiasta. Kamerasta, objektiivista, valosta, kuvan aiheesta, katselumediasta jne. Tässä ketjussa on puhuttu, että kaikki kuvat pitäisi aina terävöittää samalla tavalla. Miksi ihmeessä?

nomad kirjoitti:Tässä ketjussa on puhuttu, että kaikki kuvat pitäisi aina terävöittää samalla tavalla. Miksi ihmeessä?

Ei ole puhuttu. Joku on vain kertonut reseptinsä. Mutta miksi ihmeessä pitäisi välittää siitä, mitä joku on kirjoittanut vuonna 2008?

mvuori kirjoitti:Ei ole puhuttu. Joku on vain kertonut reseptinsä. Mutta miksi ihmeessä pitäisi välittää siitä, mitä joku on kirjoittanut vuonna 2008?

:)

Enivei, tässä(kin) ketjussa on puhuttu, että terävöitys pitäisi tehdä lopulliseen kokoon. Entä kun Lr:ssä ei ole varsinaista lopullista kokoa?

mremonen kirjoitti:

mvuori kirjoitti:Ei ole puhuttu. Joku on vain kertonut reseptinsä. Mutta miksi ihmeessä pitäisi välittää siitä, mitä joku on kirjoittanut vuonna 2008?

:)

Enivei, tässä(kin) ketjussa on puhuttu, että terävöitys pitäisi tehdä lopulliseen kokoon. Entä kun Lr:ssä ei ole varsinaista lopullista kokoa?

Käsittelet varmaan sen kuvan ns. täysikokoisena, eli sen kokoisena kun se kamerasta tulee? siinä koosa sitä harvoin kuitenkaan käytetään esim. ruudulla, vaan se kannattaa pienentää sellaiseksi että se mahtuu ruudulle koko pikselikoossaan. Tämä on se "lopullinen koko" näyttöjä varten. Ja tulostukseen sen varmaan skaalaat paperin ja printterin mukaan oikean kokoiseksi ja terävöität tässä koossa. Tulostusta varten yleensä terävöitetään melkoisesti enemmän kuin ruutua varten.

^Edelleen: Lr:ssä käsitellään koko ajan "täyskokoa" tai mitä kuvasta on jäljellä kun se on rajattu. Ei Lr:ssä missään kohtaa, ennen exporttausta, määritellä kuvan pikselimittoja.

Ainoa mahdollisuus olisi exportata se määrättyyn kokoon ja terävöittää sitten.

Osaako Lr suhteuttaa terävöityksen lopulliseen kokoon?

Lr:ssähän on valmiit asetukset kuvia ohjelmasta exportatessa. Tarkempi toiminta on tuskin selvää. Siinä pitää luottaa vain esiasetuksiin. Oman kokemukseni perusteella terävöitys toimii kuitenkin ainakin omiin tarpeisiini nähden hyvin. Tosin voi siitä toiminnasta joku tietääkin jotakin.

Lightroomin idea on, että terävöitys tehdään kahdessa vaiheessa:
Aluksi terävöitys, jolla kompensoidaan kennon ja digitoinnin aiheuttama sumennos. Tässä laitteisto ja kohde vaikuttaa. Periaatteessa täyskoossa, siten että näyttää silmälle hyvälle. On siis se terävöitys, mikä on develop -osassa ja myös siveltimessä.

Exportin tai tulostuksen yhteydessä on sitten toinen terävöitys, joka periaatteessa huomioi skaalauksen. Sen asetuksia on sitten katsottava lopputuloksesta, ja etsittävä omalle käyttötavalle sopiva.

Olen tehnyt LR:ssä terävöityksen kuviin viimeisenä työvaiheena. Sitten siirryn Photoshoppiin, pienennän kuvat sopivaan kokoon ja terävöitän uudelleen tarpeen mukaan.

Aika ajoin olen kokeillut photarissa high pass-suodatusta terävöintiin sekä LR:ssä terävöidyille että terävöimättömille kuville. Lopputulos vaihtelee aika paljon, joissakin kuvissa toimii perinteinen terävöinti, joissakin taas high pass. Mitään yhtenäistä viisautta en ole asiaan löytänyt, on niin paljon liikkuvia osia että innostus loppuu kesken.

Onko jollakulla kokemusta ja tietoa high passin ja perinteisen amount / detail-terävöityksen eroista?